Vaikuttaminen muuttuvassa yhteiskunnassamme.

-Tunnista se mitä ei ole ja innovoi uutta-

Yhteiskunnassamme on käynnissä muutoksia monessa tasossa. Näin on tietysti aina ollut ja sanotaankin,että vain muutos on pysyvää. On kuitenkin aistittavissa murros, joka tulee vaatimaan isoja rakenteellisia muutoksia,sopeutumista, joustavuutta ja oman edun ulkopuolelle katsomista.


 Ihmismieli on herkkä etsimään ja järjestämään draamaa, peilaamaan ääripäiden kautta ja tuomaan asioista esiin mustavalkoiset puolet. Polarisaatio, jonka keskellä elämme, ei etsi vuoropuhelua, vaan vahtii omaa etuaan. Pakolaiskriisit, viirukset, nälänhätä ja poliittinen epävarmuus ovat tosiasioita,mutta niin on sekin,että maailma on vauraampi ja teknologia on kehittyneempää kuin koskaan. Tämän paradoksin keskellä on meillä jokaisella mahdollisuus havahtua ja tuoda oma panoksemme aikaamme.
 Uskallankin sanoa,että meillä on oikeus ja velvollisuus toivoa asioiden muuttuvan ja vaikuttamalla pienesti tai isommin olemme osana tätä muutosta.

Muuttuvat arvot

Talouskasvun sanotaan tulleen tiensä päähän. Isosti sanottu, mutta tosiasiana nähdään ettei materiaalinen kasvu voi tällaisenaan jatkua. Ekosysteemit eivät kestä,luonnonvarat ehtyvät ja kilpailu raaka-aineista tulee kovenemaan. Maailmassa ei ole yhtään korkean elintason maata, jossa ekologinen jalanjälki henkeä kohden olisi lähelläkään kestävää tasoa. Tämän takia on aiheellista miettiä miten ihmisten hyvinvoinnin kasvu voidaan irroittaa talouskasvusta?

Yhteiskunnan hiljaisia signaaleja kuunnellen voi havaita, että materialistiset arvot ovat jo kokeneet muutoksen ja siirrymme immaterialististen tarpeiden äärelle.
Meillä länsimaalaisilla on etuoikeutena vahva turvallisuuden tunne, joka kumpuaa mm. pitkästä yhteiskuntarauhasta, elintason noususta ja materiaalisesta perusturvallisuudesta. Ihmisten odotukset elämää kohtaan ovat kuitenkin muuttumassa. Nousevina arvoina voidaan nähdä universalismin, itseilmaisun ja yksilön roolin vahvistumisen.

Erilaisuutta siedetään herkemmin ja yksilöt ovat kiinnostuneita kehittämään henkistä potentiaaliaan  ja kasvattamaan ns. "psykologisia muskeleita". Henkilökohtainen kasvu ei kuitenkaan saa tapahtua niiden kustannuksella, jotka aidosti kärsivät puutteesta.

Kaikille ihmiskunnan jäsenille tulisikin tarjota mahdollisuudet vapautua pakoista, sosiaalisista, materiaalisista ja psykologisista- ja kehittyä ihmisinä läpi elämän. (Sitra 2018).

Palkkatyön muutos

Palkkatyön luonteen muuttuessa on mielenkiintoinen kysymys tutkia: 

Miten ja missä tilanteissa toimeentulo, merkityksellisyys ja omanarvontunne kytkeytyvät yhteen ja milloin taas eivät?  Miten tapamme määritellä ja arvottaa ihmisen toimintaa muuttuu ja mitä siitä seuraa? 

 Voidaanko jossakin kohtaa olla tilanteessa jossa edistystä ei mitata enää rahalla? Mitä edistys sitten voisi olla 2020-luvun kehittyneissä yhteiskunnissa, jotka ovat todennäköisesti ennennäkemättömän rikkaita,mutta joissa talouskasvu on pitkäaikaisesti hyvin matalalla.

Voisiko edistys olla yhteiskunnan kykyä ratkaista haasteita ja tukea kansalaisia kehittymään ihmisinä?

Robotiikka ja tekoäly eivät enää ole tulevaisuutta, vaan ne ovat vahvasti tätä päivää. Onkin esitetty, että kaikki rutiininomaiset ja ennakoitavat työtehtävät automatisoituvat. Myös asiantuntijatehtävät jäävät tekoälyjärjestelmien ”jyrän alle”. Kun vanhoja työpaikkoja häviää seuraa turvattomuutta ja tunne arvokkuuden menetyksestä. Tällöin on saatava nopeasti ihmiset kokeilemaan uusia aloja ja kehittämään taitojaan käytännössä. Palvelualustojen kautta työn tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan paremmin ja syntyy uudenlaista työtä. Lisäksi uusia tehtäviä rakentuu, kun tietokoneet helpottavat ihmisten välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Esimerkiksi kiertotalouden innovaatiot voivat tulevaisuudessa tarjota työpaikan.

Sosiaaliturvamuutokset ovat ajankohtaisia ja herättävät keskustelua.Jos sosiaaliturvan perusolettamus palkkatyön ratkaisusta kaikkeen väistyisi ,olisi kenties tilaa lisätä mahdollisuuksien tasa-arvoa ja auttaa ihmisiä siirtymään yli murroksen aikaansaaman kuopan. Samalla syntyisi edellytyksiä sille, ettei ihmisten kokemus arvokkuudesta kiinnittyisi enää yksipuolisesti työpaikkaan ja ammattiin. Tähän ratkaisuna voisi olla jonkinlainen yhdistelmä perustuloa, palkkatuloa ja yrittäjyyttä.(Sitra 2018).

Aineeton kapasiteettimme on rajaton. 

Vahvasti yksilöä ihannoivasta kulttuurista eteenpäin siirtyminen ei tapahdu helposti. Jollakin tavalla kaipuu yhteyteen on kuitenkin aina ollut .Kytkökset muihin ihmisiin tietotekniikan avulla on tänä päivänä ennennäkemättömän laajat ja tämä mahdollistaa yhteistyön ja uudenlaisen ymmärryksen kehittymisen. Ideaalitapauksessa miljardit ihmiset voisivat tehdä yhteistyötä internetin välityksellä. Kokemus kollektiivisesti arvokkaasta ,merkityksellisen asian edistämisestä voi saada valtavat voimat, eikä sitä pitäisi aliarvioida. Yhteyden kautta voi rakentua myös poliittista yhteisymmärrystä. Epäkohtia ja eriarvoisuutta on edelleen purettava, sillä uhan alla eläminen ei anna tilaa globaalien ongelmien miettimiseen.

Ihmisten kykyjen ja toimintavalmiuksien tukeminen astuukin avainasemaan. Instituutioiden ulkopuolella kasvaa uudenlaisia tekemisen tapoja,osaamiskapasiteettia. Yksittäiset ihmiset ja ryhmät kehittävät aloitteita ja tapahtumia, syntyy vertaistuen eri muotoja ja kokeilutoimintaa.Esimerkkinä vaikaapa jakamistalouden nousu. Uudenlainen tapa tehdä ohittaa perinteiset jäykät julkisen ja yksityisen sektorin toimintatavat. Kansalaistoiminta, osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuus tuottaa hyvinvointia, jota voisimme paitsi ymmärtää paremmin,myös johtaa poliittisesti.
Tästä esimerkkinä perustulohack, jossa aktiivisesti perustulokokeilun yhteydessä toimineet kansalaiset pääsivät onnistuneella kokeilulla vaikuttamaan perustulokokeilun suunnitteluun ja sisältöön. (Sitra 2018).

Osallisuuden kehittäminen omassa kunnassani

Janakkala on ajan hermolla kansalaisosallisuuden tukemisessa. Osallistava budjetointi on kunnan kampanja, jossa talous ja demokratia yhdistyvät. Kuntalaiset saavat vaikuttaa ja ehdottaa, miten tietty rahasumma ohjattaisiin tukemaan yhteistä hyvinvointia.  Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ohjataan myös lain voimalla. Osallistumisoikeudesta  on säädetty kuntalain (410/2015) 22§:ssä.  Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaa. Valtuuston onkin huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.


Muuttuva yhteiskuntamme kaipaa osallistumista, vaikuttamista ja luovuutta. Sen näkemistä, mitä ei vielä ole.
Omalta osaltani halusin nostaa esille tätä tärkeää aihetta ja heittää vielä ilmaan kysymyksen " Onko vaikuttamisen mahdollisuudet kunnassamme tasa-arvoisia"? 

Alla mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Janakkalan Sanomien verkkoversiossa 4.2.2020 ja printtiversiossa 6.2.2020.

https://www.janakkalansanomat.fi/a/c88c0cbf-a1da-4e76-9d34-f78c196c6d19?c=1538047452507

Blogitekstin inspiraationa ja lähteenä käytetty : 

Sitra, Demos Helsinki. Hyvinvoinnin seuraava erä (2018).  Visio kestävän yhteiskunnan tulevaisuudesta. 

Jos et pääse lukemaan tekstiä maksumuurin vuoksi näet sen myös tästä:

Puheenvuoro Mielipide

”Onko osallistuva budjetointi kaikkien oikeus?”, pohtii Mirka Massinen mielipiteessään

4.2.2020 17.00

NELLA KESKI-OJA

Keskustele

MIELIPIDE. Janakkala on napannut kopin ajankohtaisesta, trendikkäästä aiheesta: asukasosallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Kunnan nykyinen osallisuusohjelma on ollut voimassa 1.6.2019 alkaen. Siinä on määritelty tavoitteet ja keinot kuntalaisten äänen kuulemiseen. Viime vuonna pääsimme osallistumaan osallistuvaan budjetointiin ja ehdottamaan, sekä äänestämään varatun rahasumman (50 000€) käyttämisestä. Raha päädyttiin äänestyksen seurauksena käyttämään Turengin tekonurmen katsomoon, sekä mopoharrastajien tapahtumapäivään, joka toteutettiin syyskuussa. Myös Turengin taajaman viheralueet saivat uuden ilmeen tästä budjetista.

Taas on aika tuoda kuntalaisena omat ajatuksensa esiin. Tänä vuonna osallistavan budjetoinnin kautta vaikuttaminen tapahtuu, jos mahdollista, vielä lähempänä kuntalaista. Kunta on jaettu seitsemään alueeseen ja jokaiselle asuinalueelle on varattu 7000 euroa käytettäväksi kuntalaisten esiin nostamaan teemaan. Se voi olla kuntalaisten hyvinvointia koskevaa tekemistä, koulutusta tai jotakin konkreettisempaa, kuten vaikkapa liikuntavälineitä.

Osallistamisohjelma alleviivaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Kunnan verkkosivuilla on nähtävillä meneillään olevat ja viime vuonna suunnitellut, sekä toteutuneet osallistamistoimet. Moni hyvä hanke on kantanut alusta loppuun, vaikka harmittavan monta konkreettista ideaa onkin jäänyt suunnittelutasolle. Läpinäkyvyys kunnan toimintatavoissa tuo arvostusta ja vain tästä arvostuksesta käsin ympäröivällä yhteisöllä on aidosti tilaa osallistua ja vaikuttaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme muutoksesta on puhuttu jo pitkään. Edessä on väistämättömiä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Vanha auktoriteettiusko ja oletus siitä, että ihmiset ovat kykenemättömiä osallistumaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon eivät enää istu maailmankuvaamme. Halu tulla holhotuiksi on vaihtunut vapauden kaipuuseen ja yksilökeskeisyyden korostumiseen, markkinoiden haistaessa tässä mahdollisuutensa.

Kunnan tarkoituksena on varmasti kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisen lisäksi houkutella osallisuuskampanjallaan uusia kuntalaisia ja vedota erityisesti perheenperustamisiässä oleviin tontin ostajiin. Siinä kampanja osuukin ytimeen – tämän päivän nuorilla aikuisilla on selkeä visio siitä, että jokaisella on oikeus osallistua, tehdä, jakaa ja toimia. Aiemmat sukupolvet vaikuttivat vaalien, liittojen ja kirkon kautta, tämä uusi sukupolvi tuo äänensä esiin somessa- lupaa kyselemättä.

Jouduin etsimään ja klikkailemaan kunnan verkkosivuilla tovin, ennen kuin pääsin lomakkeeseen käsiksi ja rustailemaan lasten kanssa oman ehdotukseni asuinalueellemme suunnattujen varojen käytöstä. Mielessäni kuitenkin käväisi, että tämä vaikuttamisen muoto ei lähde järin tasa-arvoisesta lähtökohdasta. Ja onko se silloin aitoa osallisuutta lainkaan, jos vaikuttamisen mahdollisuudet kohdennetaan lähinnä someseuraajille ja aktiivisille netin käyttäjille?

Järjestelmien jäykkyyden on muututtava, mutta arvoperustan ei tarvitse muuttua mukana. Mökin muori tai ostarilla hengaava teini ei näillä keinoin tule kuulluksi. Vaikka juuri heiltä löytyisi arjessa koettuja todellisia muutostarpeita ja innovoinnin potentiaalia. Haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten parissa toimivat voisivatkin kerätä ehdotuksia asiakasryhmiltään ja tuoda ne rikastamaan osallistamisohjelmaa. Osallistuminen voimauttaa, tuo todelliset tarpeet esille ja sitouttaa yhteiseen. Mistä sen tietää, jos sieltä tupsahtaisikin helmiä, jotka jalostettaisiin kunnan toimesta tekojen tasolle?

Mirka Massinen

Janakkalan kunnan osallistuva budjetti käynnistyy ideahaulla – Mihin sinä käyttäisit 7000 euroa?

Luetuimmat Puheenvuoro

1”Kiusaajille ja vainoajille pitäisi antaa sanktiota”, kirjoittaa Jorma Talikka mielipiteessään

2Hakamäen liikuntakeskus palvelisi laajasti kuntalaisia

3Nimimerkki MOT peräänkuuluttaa sitä, ettei totuus saisi unohtua, kun puhutaan kunnan Turenkiin ja Tervakoskelle tekemistä investoinneista

4Kevättä kynttelistä!

5”Onko osallistuva budjetointi kaikkien oikeus?”, pohtii Mirka Massinen mielipiteessään