Kolmas sektori kuntalaisen tukena ja yksityistämisen haasteet

Kolmannen sektorin rooli kunnan tukena.

Kuntatalous on monella tapaa murroksessa. Väestö ikääntyy ja kunnan harteille tulee rakennemuutosten lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rajut uudistukset. Siellä kasvavat laatu ja tehokkuusvaatimukset yhdistettynä resurssien niukkuuteen synnyttävät tarpeen järjestää uudelleen hyvinvoinnin tuottamistapoja ja tehtäväalueita. Janakkalassa tämä näkyy mm. uuden monitoimijaisen terveysaseman rakennushankkeena. Erityisesti ennaltaehkäisevä ja avohoitopainotteinen työ on monilta osin valunut voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin toimijoille. Maan yleisestä linjasta poiketen kirkon rooli alueella on edelleen vahva ja yhteistyö kunnan kanssa aktiivista ( Haastattelu 2019). Suuremman ilmiön taustalla voidaan sanoa olevan hyvinvointiyhteiskunnan muutos, jonka keskiössä on julkisen talouden vähenevät toimintaresurssit. (Laamanen, Alakauhaluoma, Nouko-Juvonen 2002,13-14)

Yleisesti voidaan sanoa, että kuntasektorin näkökulmasta tulevaisuuden järjestöyhteistyö perustuu kumppanuuteen. Järjestöjen palveluja tarvitaan erityisesti kuntien omien palveluiden rinnalle palvelutasoa parantamaan. Myös sopimusperustaisuus on lisääntymässä ja täydentäviä palveluja tuotetaan usein yhteistyösopimusten puitteissa. Janakkalan kunta mm. ostaa perheneuvontapalveluita Hämeenlinnan ja Vanajan seurakuntayhtymän perheasian neuvottelukeskuksesta (Janakkala,2019).

Vähenevien resurssien oloissa ei esimerkiksi euromääräisten avustusten kasvuun uskota ja vaikuttaakin siltä, että järjestöt joutuvat hankkimaan rahoitustaan yhä enemmän muista lähteistä. Monelle järjestölle tämä voi kuitenkin olla ylitsepääsemätön haaste. Rahoituksen kiristyminen ei kuitenkaan todennäköisesti heijasta suhtautumista järjestöihin vaan kertoo pikemminkin kuntatalouden yleisestä tilasta. Ostopalveluja kolmannelta sektorilta hankitaan etenkin sosiaali- ja terveyspuolella, mutta uusia yhteistyön kohteita kysyttäessä painotus on vapaaehtoisvoimin tehtävän työn kysynnässä. (Kuntakysely 2012)

Yleinen ajatus on ,että järjestöjen tehtäväkenttä ja sen merkitys tunnustetaan. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistoimintaa, syrjäytymistä ehkäiseviä lähiyhteisöjä sekä mielekästä tekemistä vaikkapa vanhuksille ja lapsiperheille. Esiin onkin noussut aito huoli sote- uudistuksen viivästymisen seurauksena syntyneestä epävarmuudesta. Eri puolilta Suomea on kantautunut uutisia järjestöjen kunta-avustusten leikkaamisesta. Pienikin avustus voi olla järjestön toiminnalle merkittävä. Ehkäisevä työ on monesti järjestöjen varassa ja sieltä löytyy osaamista ja ruohonjuuritason vaikuttamiskeinoja. Juuri ennalta ehkäisevää työtä ja peruspalveluiden vahvistamista uudistusten on tarkoitus painottaa. Sosiaalibarometri 2019 mukaan, painopisteen siirto ehkäisevään työhön on välttämätön sote-tavoitteiden saavuttamiselle. Resurssiviisas kunta ymmärtää järjestöjen merkityksen, eikä näe yhteistyötä menoeränä. Hyvinvointitalouden näkökulmasta järjestöavustukset vahvistavat omalta osaltaan kuntalaisten hyvinvointia ja kuntataloutta. (SOSTE 2019)




lähde: SOSTE 2019

Janakkalassa kuntalaisen arjen tukena toimii monen alan toimijoita. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, yhteisöjä, liikunnan iloa ja ajanvietettä oman kiinnostuksen mukaan. Sosiaali ja terveysalan järjestöjäkunnassa on 12 kpl. Määrä on linjassa muiden pienten kuntien kanssa. 

Erityisen näkyvästi alueella toimii Kiipula-säätiö, joka tarjoaa sekä kuntoutusta, että ammatillista erityisopetusta. Maakunnassa vaativan erityistuen oppilaitoksella on merkittävä rooli. Kiipula myös toteuttaa ja visoi yhdessä kunnan matkailuorganisaattorin kanssa alueen liikunta- ja elämystoimintaa.(Kiipula 2019).

Janakkalassa toimivat yhdistykset ja järjestöt löytyvät tästä.
(Janakkala, 2019)

Janakkalan kunnan talous ja hallintopäällikkö Mauno Matikainen vastasi kysymyksiini kunnan järjestöille antamasta tuesta seuraavasti: 

"Janakkalassa järjestöavustuksia ei ole leikattu missään vaiheessa eikä suunnitteilla ole leikkauksia näillä näkymin. Toisaalta avustuksiin varatut määrärahat eivät ole järin suuria. Liitteenä on tänä vuonna  sotainvalidi- ja sotaveteraanijärjestöille myönnetyt avustukset ja sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnetyt. Jälkimmäisistä osa on Janakkalan alueella toimivia ja osa seudullisia (Kanta-Häme). Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö: Määrä vaihdellut pitkin matkaa. Nyt suunnitteilla on yhteistyön lisääminen, sillä järjestöjen toiminta koetaan tärkeänä kuntalaisten hyvinvointia tukevana tekijänä. Meiltä on puuttunut selkeä taho/henkilö, joka koordinoisi järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja olisi linkkinä kunnan ja järjestöjen välillä. Perusturvan toimialalla ollaan tekemässä organisaatiouudistusta. Suunnitelmana on, että yhden viranhaltijan tehtäväkuvaan sisällytetään järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö." (sähköposti 2.12.2019)

Perusturvan toimiala-avustuksia on myönnetty yhteensä 5680€ ja sotainvalidi- ,sekä veteraanijärjestöt ovat saaneet 11000€. Yhteensä avustuksia on myönnetty vuonna 2019 16680€. Vastauksessaan kunnan edustaja kertoo tavoitteeksi yhteistyön lisäämisen joten nähtäväksi jää kuinka tämä tullaan priorisoimaan kunnan seuraavissa budjeteissa.

Kurkkaa tästä Janakkalassa työskentelevän kolmannen sektorin työntekijän haastattelu.

Yksityistäminen

Kunta käyttää apunaan järjestöjen ja vapaaehtoisvoimien lisäksi merkittävässä määrin yksityisiä palveluita.Onko palveluiden ostaminen ulkopuoliselta tahoilta pakollinen paha vai voiko siinä nähdä jotain hyvääkin?

Kuntien talouden sanotaan olevan ennätyshuonossa tilanteessa. Peruspalveluiden tuottaminen, yksi tärkeimmistä tehtävistä rakoilee ja paine saada uusia veronmaksajia on kova. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista 70% on lakisääteisiä. Erityisesti pienissä kunnissa palveluiden järjestäminen kunnan omin avuin on haastavaa ja enenevissä määrin kunnat siirtyvät ostamaan palveluita. Esimerkiksi Janakkalan kunta tulee talousarvionsa mukaan käyttämään perusturvapalveluiden ostoon vuonna 2022 lähes 34,5 miljoonaa euroa. (Talousarvio 2019, 82).

Palveluiden ostoon yksityissektorilta liittyy monenlaisia kysymyksiä. Onko hinnoittelu reilua, jos alueella toimii vain yksi iso terveysjätti? Ajaako yksityiset palvelut kuntalaiset eriarvoiseen asemaan? Yksityistämiseen liittyy myös haasteita laadun ja valvonnan suhteen. Koska pidempiaikaisia vaikutuksia kuntatalouteen ei tunneta, on vaikea arvioida niiden vaikuttavuutta. Sote uudistuksen pyörteissä suurin hyötyjä tuskin on kuitenkaan kuntalainen. Janakkalassa mm. vanhusten asumispalvelut ostetaan Elsa ja Pauli kodit Oy:ltä ja lastensuojelun tukitoimia Sospro:lta ja Familarilta. Monesti juuri tuetut asumispalvelut vanhuksille,sekä lastensuojelun sijoituspaikat ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Syntyvät laatuerot asiakaskokemuksissa voivat olla suuria. Palveluiden ulkoistamisen etuna voidaan ajatella vapaiden markkinoiden mukanaan tuomaa hintaetua,mutta esimerkiksi Janakkalan kokoisella pienellä kunnalla ei ole runsaudenpulaa palveluntarjoajista.


Lähteet:

Laamanen, E, Alakauhaluoma, M, Nouko-Juvonen, S, 2002. Kuntien ja kolmannen sektorin projektiyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen kuntaliitto: Helsinki.

Kiipulasäätiön strategia 2018-2020. Viitattu 26.11.2019. Saatavilla: https://www.kiipula.fi/kiipulasaation-strategia-2018-2020

Kuntakysely 2012. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Kansalaisareena ry, Suomen kuntaliitto. Viitattu 24.11.2019. Saatavilla: https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/6299812/6.+Kuntakysely+yhteisty%C3%B6st%C3%A4+kolmannen+sektorin+kanssa+%282015%29

SOSTE 12.11.2019. Järjestöjen kunta-avustukset vaarassa kuntien talousahdingon vuoksi.Viitattu 26.11.2019. Saatavilla: https://www.soste.fi/uutinen/jarjestojen-kunta-avustukset-vaarassa-kuntien-talousahdingon-vuoksi/?fbclid=IwAR3Nsrrhz09HxoNa8PbRrWVHFi3Eozi3EBtTdRlOw03zSwH98OJ4mMgfx-o

Janakkala ennen ja nyt

Janakkala 2019

• Janakkala sijaitsee keskellä Kanta-Hämeen maakuntaa
• Asukkaita n.17 000
• Suurimmat taajamat ovat Turenki ja Tervakoski. Aktiivisia kyliä ovat Pyhän Laurin kirkosta tunnettu Tarinmaa, koulutuskeskuksestaan kuulu Kiipula ja näyttelijälegenda Iida Aalbergin kotikylä Leppäkoski.
• Suurimmat työnantajat Janakkalan kunnan lisäksi ovat Kiipulan kuntoutus- ja koulutuskeskus, Lidlin logistiikkakeskus, Valion UHT- tuotteiden tehdas, Tervakosken paperitehdas, Nestlèn jäätelötehdas sekä pumpputalo Kolmeks Oy.
• Tuloveroprosentti 21% (2019) (Janakkala, 2019)

Kurkistus menneeseen

Janakkala 2019

                             

Janakkalan historian kulkua on määritellyt viljaa tuottaneet savitasangot Salpausselkien välissä, kartanomainen suurmaaomistus ja Tervakoski Oy:n mukanaan tuoma teollistuminen. Rautatie rakennettiin kunnan läpi 1860- luvulla ja myöhemmin 1950-luvulla kunnan läpi kulki maan keskeisin maantieyhteys.


Kartanot ja isot tilat olivat merkittäviä työllistäjiä ja Janakkala jakautuikin selkeämmin eri yhteiskuntaluokkiin kuin moni muu pitäjä. Kartanonomistajien ja talollisten rinnalle nousi 1900-luvun alussa maata omistamattoman väen yhdistänyt työväenliike. Uudet yhteiskunnalliset kysymykset saivat sijansa Janakkalassa. Työväenliike ei koostunut pelkästään maaseudunväestöstä vaan Tervakosken paperitehtaan tehdastyöläiset muodostivat omaleimaisen yhteisön. (Peltola 2015,13-15)



Janakkala selvisi taloudellisista haasteista 1930- luvulla, vaikka tehtaalla vähennettiinkin väkeä ja rakentaminen tyrehtyi. Kunnan väkiluku muuttui merkittävästi toisen maailmansodan jälkeen, kun kuntalaisiksi saatiin karjalaisia siirtolaisia. Janakkalan teollisten työpaikkojen määrä kasvoi vähitellen ja kuntalaisia olisikin ollut huomattavasti enemmän, jollei yhteydet lähikunnista olisi olleet niin hyviä. Taajamiin rakennettiin ja maisema muutti muotoaan. Globalisaation aalto 1990-luvulla vaikutti suurten työllistävien yritysten omistajien vaihtuessa, mutta loppu viimein kansainvälistyminen näyttäisi kohdelleen Janakkalaa hyvin, uusia työpaikkojakin on syntynyt. (Peltola 2015, 402-404).

1900-luvun puolivälissä köyhäinhoidon ja huollon- sittemmin sosiaalitoimen tehtäväkenttä oli tavattoman laaja. Varsinaisen avustustoimen ohella apua tarjosi kunnalliskoti. Lastensuojelu ja perhelisät olivat huoltotoimen vastuulla. Erityisesti kiinnitettiin huomiota aviottomien lasten valvontaan. Tärkeimmät toimintamuodot muokkautuivat yleisten sosiaalihuollon lakien mukaan, näistä tärkeimpänä pidettiin pitkään köyhäinavustusta, kotiavustusta ja laitoshoitoa mikä Janakkalassa tarkoitti kunnalliskotia sekä sairaalahoitoa muilla paikkakunnilla. Huoltopiirien piirivalvojat tarkkailivat ettei lapsilla ja nuorilla teetetty ”heille sopimattomia töitä”. (Peltola 2015, 370).
Sosiaalitoimen työtaakka on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Toisaalta lakien velvoittamana, toisaalta väestön ikääntyessä. Kunta onkin vuosien saatossa lisännyt henkilöstöä ja ostanut palveluita niin muilta kunnilta kuin yrityksiltäkin.Rakennemuutos ravisteli perusteita myös Janakkalassa. Varsinaisella maaseudulla asuu ihmisiä yhä vähemmän. Samalla kunta on taajamoitunut ja sen kaksinapaisuus Turengin ja Tervakosken välillä korostunut. Tervakoski on teollisuustyöntekijöineen ja toimihenkilöineen aina ollut hiukan erilainen kuin maatalousvaltainen Janakkala. Tehdasyhteisön vankat juuret tuntuvat vaikuttavan alueella yhä edelleen.
Tervakoskelaisten maatalousyhteisöistä poikennut elämäntapa kulminoituikin erilliskuntahankkeessa 1963. Tervakoski pyrki eroon Janakkalasta,mutta tämän epäonnistuessa oli myönnettävä,että valta hyvinvoinnin ylläpidosta siirtyisi Tervakosken tehtaalta Janakkalan kunnalle. (Peltola 2015, 414).

Janakkala 2019

                                                     

Entäs nyt?

Tänä päivänä kunnasta hurautetaan töihin pääkaupunkiseudulle tai Hämeenlinnaan. Virkamiesasiat hoidetaan Turengissa, mutta Tervakoskelta ja kunnan kylistä löytyy kattavasti peruspalveluita terveyskeskuksesta kirjastoon ja liikuntapuistoihin.
Kuntalainen saa apua asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Lasten ja nuorten palvelut on pyritty järjestämään lähelle ja kunta tarjoaa lapsille päivähoidon ja perusopetuksen lisäksi vuorohoitoa ja erityisopetusta. Ainakaan vielä lakkautusuhan alla ei ole kouluja. Nuorille on suunnattu erilaisia kehityshankkeita ja osallistavia projekteja.

Janakkala 2019

Vapaa-aikaan ja ympäristön viihtyisyyteen panostetaan ja kunta on näkyvästi yhteistyössä arkisten toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat suurilta osin kunnan alueella ja hoitoon pääsy on maltillista. Kunta tukee myös yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja tekee työtä kuntaimagon eteen.
Sillä onhan totta, että Janakkala muiden pienten kuntien kanssa saa tehdä kovasti töitä kääntääkseen alhaisen syntyvyyden ja muuttoliikkeen voitoksi. (Janakkala, 2019).

             
                                                                                   

Lähteet:

Peltola, J.2015.Pääradan ja kolmostien kunta.Janakkalan historia 1866-2014.Turenki: kirjapaino Jaarli Oy.

Janakkalan kunta, 2019.  https://www.janakkala.fi/kuntainfo/janakkala-lyhyesti/

Kuvamateriaali: janakkala.fi

Talous ja hallinto

Kuntatalous -tulot ja menot

Kuntien tulot muodostuvat suorista verotuloista (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero), käyttötalouden valtionosuuksista, toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot), lainanotosta ja muista tuloista. Kunnat päättävät vuosittain itsenäisesti muun muassa kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Kiinteistöveroprosenteille on asetettu ala- ja ylärajat. Reilu puolet kuntien rahoituksesta koostuu verotuloista. (Veronmaksajat, 2019.)

Janakkalan tuloveroprosentti on 21,00 ja kiinteistöveroprosentti 1,10. (Janakkalan kunta, 2019.)

Valtionosuudet ovat merkittävä osa kuntien tuloja. Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen.

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. (Kuntaliitto, 2019.)

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta:

• valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja

• opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot ja yleinen kulttuuritoimi. (Kuntaliitto, 2019.)

Valtiovarainministeriö myöntää myös harkinnanvaraisesti korotettua valtionosuutta kunnille, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2019 korotettu valtionosuus on enintään 10 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnetään ensisijaisesti niille kunnille, joissa taloudellisten vaikeutuksien syyt ovat olleet poikkeuksellisia ja tilapäisiä. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä. (Kuntaliitto, 2019.)

Lue tästä Ylen uutinen "Janakkalan talous jäämässämiljoonia miinukselle".

Talousarvio ja -suunnitelma

Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään siis kunnan palvelujen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten palvelut ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvio osana taloussuunnitelmaa on toisaalta valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ohjausväline, toisaalta kunnan kokonaistalouden suunnitelma. (Tilastokeskus, 2019.)

Talousarvio- ja suunnitelma julkaistaan yleisessä tietoverkossa kuntalain 109§ mukaisesti. Tällä varmistetaan tiedon yhdenmukainen julkaisutapa kuntien kesken ja mahdollistetaan tietojen hyödyntäminen mahdollisesti myös jatkossa. (Janakkala talousarvio 2019, 2019.)

Kunnan talousarvio on sitova eikä periaatteessa minkään toimielimen ole sallittu ylittää sille annettuja määrärahoja. Toimielin on sidottu valtuuston asettamiin tavoitteisiin; jos talousarviossa toimielimelle osoitettu määräraha osoittautuu riittämättömäksi, talousarviota on muutettava. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. (Janakkala talousarvio 2019, 2019.)

Talousarvion toteutumista asetettujen tavoitteiden mukaisesti seurataan ja siitä raportoidaan määrätyin väliajoin valtuustoa ja toimielimiä (Janakkalan kunta, 2019). 

Tuloksellisuus 

Tuloksellisuudella kuntapalveluissa voidaan tarkoittaa tuottavuutta, vaikuttavuutta, laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä työelämän laatua. Toiminnan voidaan sanoa olevan tuloksellista silloin kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja työssä jaksaminen on hyvällä tasolla. (Kuntaliitto, 2019.)

Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä panoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus.

Samoin tuottavuus on parempaa, jos samalla määrällä panoksia saadaan aikaan sama määrä entistä laadukkaampia tuotoksia. Laadun huomiointi tuottavuustarkastelussa on kuitenkin vaikeaa julkisissa palveluissa, koska tuotteille ei välttämättä ole aitoja markkinoita mikä tarkoittaa, ettei palvelun laatu näy tuotteen hinnassa. (Kuntaliitto, 2019.)

Koska laatu on hyvin olennaista kuntien palvelutuotannossa, on usein tarkoituksenmukaisempaa tarkastella toiminnasta syntyviä vaikutuksia, eikä pelkästään tuotoksia. Yksittäisen kunnan kannalta toiminnan vaikuttavuustarkastelu on yhtä olennaista kuin tuottavuuden tarkastelu. (Kuntaliitto, 2019.)

Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla palveluilla on asiakkaiden tilanteissa saatu aikaan. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutuspalveluissa oppiminen, lääkäripalveluissa potilaan paraneminen, työllisyyspalveluissa työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja lastensuojelussa perheen toimintakyvyn paraneminen. (Kuntaliitto, 2019.)

Vaikuttavuutta mitataan muuttamalla palvelun tavoitteet mitattavaan muotoon, esimerkiksi oppimistuloksiksi tai toimintakykymittariksi. Jos vaikuttavuuden rinnalla tarkastellaan palvelun ja toimenpiteiden kustannuksia, tällöin puhutaan kustannusvaikuttavuudesta. (Kuntaliitto, 2019.)

Esimerkki vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioinnista voidaan esittää opetustoiminnasta. Tuottavuus mittaa sitä, kuinka monta oppituntia saadaan järjestettyä tietyllä määrällä resursseja, vaikuttavuus tarkoittaa oppilaiden oppimista tietyllä määrällä resursseja. Oppimista voidaan mitata esimerkiksi oppimistulosten tasoarviointien ja yksilöiden jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. (Kuntaliitto, 2019.)

Tuloksellisuuden tutkiminen on kuntien kannalta hyvin tärkeää, koska tuloksellisuuden parantuminen on välttämättömyys, jotta palvelutuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Palvelujen tuloksellisuutta tutkittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että inhimillisen toiminnan mallintaminen, mittaaminen ja aineiston keruu on aina jossain määrin epätäydellistä. (Kuntaliitto, 2019.)

Janakkalan kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa painotetaan hyvinvoinnin kehittämistyön johtamista tietoon perustuen ”Silloin on tärkeää, minkälaisia indikaattoreita valitaan kuvaamaan mennyttä ja mitä niiden pohjalta tulisi kohtuudella tavoitella. Jatkossa toiminnan kehittämisen tulee olla ehdottomasti tavoitteellisempaa ja mitattavampaa. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEA- viisarin (TEA= terveydenedistämisaktiivisuus) raportointia ei ole osattu hyödyntää kuntalaisten hyvinvoinnin seurannan välineenä ja mittarina.” (Janakkalan laaja hyvinvointikertomus, 2019)

Kustannusrakenne

Kuntaliitto 2019.

Kuntaliiton kustannusrakennelaskurin mukaan Janakkalan koko kunnan nettokäyttökustannukset ovat vuodessa 88 411 000 €. (Kuntaliitto, 2019)

Kuntaliitto 2019.

Asukasta kohden nettokustannus on 5 376 €/vuosi. (Kuntaliitto, 2019)

 Tästä linkistä pääset tutustumaan kuntien kustannusrakenteeseen (Kuntaliitto)

Kunnan päätöksenteko

Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä ja se kokoontuu 2 - 3 kertaa kuukaudessa. Mukana on myös ilman äänivaltaa valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanhallitus valmistelee käsiteltävät aiheet valtuustoon ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. (Janakkalan kunta, 2019.)

Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävillä kuntavaaleilla. Janakkalassa valtuutettuja on 33.

Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön. (Janakkalan kunta, 2019.)

Valtuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia. Janakkalan kunnan valtuuston kokouksia voidaan seurata myös nettiradiosta suorana ja tallenteina. Kokouksista ilmoitetaan etukäteen näillä kunnan verkkosivuilla sekä kunnan ilmoitustauluilla. Kokouksien tarkastetut pöytäkirjat ovat nähtävillä kunnanvirastotalolla ja kunnan verkkosivuilla.

Päätöksenteolle ominaisia piirteitä ovat monivaiheisuus ja kokousmenettely. Päätettäväksi asia etenee tavallisesti viranhaltijavalmistelusta ja lautakuntakäsittelystä kunnanhallitukselle ja sen jälkeen tarvittaessa valtuuston lopulliseen päätöksentekoon. Suuri osa kunnan päätöksistä syntyy lautakunnissa ja kunnanhallituksessa.

Janakkalan kunnassa toimii viisi lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, tekninen lautakunta ja lupajaosto.

Kunta voi tarvittaessa perustaa toimielimiä ja jaostoja eri aihepiirien asioita ajamaan. Tällaisia Janakkalassa ovat: työllisyystoimikunta, elinvoimafoorumi, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. (Janakkalan kunta, 2019.)

(Janakkalan kunta, 2019.)

Marras-joulukuun vaihteessa Jannakkalan kunnallispolitiikkaan tuli yllättävä käänne: kunnanjohtaja Tanja Matikainen ilmoitti erostaan.

Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen on jättänyt eronpyynnön kunnanjohtajan virasta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 25.11.2019 myöntänyt eron ja päättänyt samalla johtajasopimuksen mukaisen, 12 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen maksamisesta. Matikaisen palvelussuhde päättyy 31.1.2020, mitä ennen hän pitää kertyneet vuosilomat.
Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintosäännön mukaisesti talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela. Uuden kunnanjohtajan rekrytointiprosessi käynnistetään vielä kuluvan vuoden aikana. (Janakkalan Sanomat 26.11.2019)

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi kertoo, että kunnanjohtajan virasta eroavan Tanja Matikaisen irtisanoutuminen ei tullut yllätyksenä.

– Hän jätti irtisanoutumisensa johtajasopimuksen mukaisen neuvottelun puitteissa. Tämä oli johtajasopimuksen neuvottelun tulos, joten asiaan ei liity mitään yllätyksiä eikä draamaa. Asiat menivät ihan pykälien mukaan, Alijärvi toteaa. (Janakkalan Sanomat 26.11.2019)

Kunnanjohtajan eron syitä ei lehdistölle ole kerrottu. Janakkalan Sanomien haastattelemat kuntapoliitikotkaan eivät eron syistä ole sen enempää avautuneet. Eron syistä vaikeneminen ja myös Matikaiselle maksettavat erorahat ovat kismittäneet kuntalaisia jonkin verran. Yllättävän vähän kuitenkin eroasia on kirvoittanut esimerkiksi nettikeskustelua. Janakkalan Sanomien uutisten kommenttikentät ammovat tyhjyyttään ja Janakkalan facebookissa jaettuna uutiseenkin tuli vain pari kommenttia suurten erorahojen maksamisesta.

Matikaisen tilanne otettiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi niin sanotusti pöydältä. Niinkin voidaan toimia, jos jostain syystä halutaan. Mutta melkoisen salamyhkäiseltä homma näyttää, kun vielä nytkään ei kyseistä asiaa ole lisätty nettiin kyseisen kokouksen esityslistalle. Lisäasiat olisi suotavaa sekä esityslistoille että pöytäkirjoihin lisätä. Se on avoimuutta ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Toivottavasti kyse on jostain teknisestä ohjelmistoon liittyvästä asiasta, eikä kunnan tavasta toimia.

No, onhan asia sentään kunnanhallituksen jäsenten ja muiden kokouksessa läsnäolleiden tiedossa. Suotavaa olisi, että kunnanjohtajan eroamiseen liittyvän taustaprosessin kuviot ovat kaikkien päättäjien tiedossa. Asia pitää ehdottomasti puida ja keskustella halki, poikki ja pinoon ennen kuin uusi kunnanjohtaja aloittaa virassaan. (Janakkalan Sanomat 29.11.2019)

(Janakkalan Sanomat 2019.)

Kuntalaiset vaikuttamassa

Janakkalan kunta pyrkii saamaan kuntalaiset mukaan päätöksentekoon ja lupaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja kunnan asioihin.

Vaikuttaminen voi olla pieniä jokapäiväisiä tekoja ja kommunikointia päiväkodissa, kouluissa, asioidessa kunnan eri palvelupisteiss Kuntalaiset voivat toimia yhdistyksissä, osallistua talkoisiin, järjestää tapahtumia ja tempauksia. Kunta ottaa mielellään vastaan uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia. Vaikuttamista on myös erilaisiin kyselyihin vastaaminen. Äänestäminen on yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa. (Janakkalan kunta, 2019.)


Päätöksentekoprosessissa yhteisen asian ratkaisuun voi vaikuttaa

• kommentoimalla nähtävillä olevia suunnitelmia
• osallistumalla kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin
• antamalla palautetta
• keskustelemalla asioita valmistelevien henkilöiden kanssa
• kuntalaisaloitteella (Janakkalan kunta, 2019.) 

Kunnan verkkosivujen kautta kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin käyttämällä oikeisministerön tuottamia otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi -palveluja. Kuntalaisaloitteen voi niin ikään tehdä verkossa kuntalaisaloite.fi -palvelussa, mutta myös sähköpostitse ja kirjeitse.

Janakkalan strategian tavoitteena on, että kuntalaiset osallistuvat entistä enemmän kunnan kehittämiseen. Tähän pohditaan keinoja vielä kehitysvaiheessa olevan osallisuusohjelman avulla. (Janakkalan kunta, 2019.)

Kyselimme Janakkalan facebook-sivulla kokevatko kuntalaiset voivansa vaikuttaa kunnan asioihin. Saimme niin myönteisiä kuin kielteisiäkin vastauksia:

"Mielestäni janakkalan kunta kuuntelee kuntalaisia aktiivisesti mm facebookin kautta."

"En koe, asiakkaiden ääni ei pääse kuuluviin."

"Erilaiset kyselyt ja matalan kynnyksen palautemahdollisuudet olisivat toivottavia."

"Kun on yrittänyt vanhana kuntalaisena tehdä ehdotuksi on hyvinkin evätty ja varmaan olen siellä mustalla listalla. "

"En koe voivani vaikuttaa. Kaikkien palveluiden kehittämiseen olisi hyvä ottaa kuntalaisia vaikuttamaan ja päättämään."

"Kyllä. Olen kunnanvaltuutettu."

Lähteet:

Janakkalan kunta 2019. https://www.janakkala.fi/kuntainfo/talous-ja-hallinto/

Janakkala talousarvio 2019, 2019 https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2018/12/Talousarvio-2019.pdf


Tilastokeskus 2019. https://www.stat.fi/meta/kas/talousarvio.html

Veronmaksajat 2019. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kunnat/#0b659e19

Kuvat: Pixabay.com 2019