Ajatuksia hyvinvoinnista Janakkalassa

Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja sillä voidaan viitata sekä yksilölliseen, että yhteisötason hyvinvointiin. Karkeasti nämä osatekijät voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin, koettuun hyvinvointiin eli elämänlaatuun. Yhteisötasolla hyvinvointiin liitetään asuin- ja ympäristöolot sekä toimeentuloon liittyvät asiat, kuten työ ja koulutus. Yksilöllinen hyvinvointi taas rakentuu enemmän sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden kokemuksen varaan. (THL ,2019)

Pohjoismainen hyvinvointimalli koostuu kattavasta sosiaaliturvasta sekä hyvinvointipalveluista ja tähän saakka sen ajatellaan kannatelleen valtiotamme kohtalaisen hyvin. Edessä meillä niin valtion kuin kunnankin tasolla on isoja haasteita, kuten globalisaatio, maahanmuutto, väestön ikääntyminen, talouden hidastuminen ja kasvavat terveydenhuolto menot. Ilmastonmuutosta unohtamatta. Onko pienen kunnan mahdollista mukautua ja kehittää palveluita kestämään tämä uusi, ennenkokematon paine? Tämä tulee vaatimaan merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, priorisointia ja palveluiden vaikuttavuuden arviointia. Kunnanvaltuustossa riittääkin tekemistä, sillä parhaillaan käynnissä on perusturvalautakunnan vuoden 2020 talousarvion teko ja vuosien 2020-2023 taloussuunnitelman valmistelutilanne, sekä perusturvan vuoden 2019 talousarvion muutos (Janakkala, 2019). Nämä isot päätökset vaikuttavat jokaisen kuntalaisen arkeen, mutta harvapa meistä käy lukemassa pöytäkirjat kunnan sivuilta. Ja päätöksiä tehdään, olimmepa kiinnostuneita niistä tai emme.

Kunnan hyvinvointipolitiikan keskiössä on sosiaali- ja terveyspolitiikka, talouspolitiikan määritellessä reunaehdot. Hyvinvointipolitiikka on jatkuvaa arvojen punnitsemista ja rakenteellisten ongelmien havaitsemista. Nähdäänkö toista tärkeämpänä varhaiskasvatus vai vanhustenhuolto, minkä verran resursseja laitetaan maahanmuuttajien kotouttamiseen ja voisiko mielenterveyskuntoutujille rakentaa lisää asumisyksikköjä. Kuinka tasa-arvopolitiikka toteutuu ja onko meidän taloudellisista syistä alettava entistä enemmän rajaamaan oikeuksia esimerkiksi terveydenhuoltomenoissa. Huoltosuhde ja kunnasta poismuutto kaventaa veronmaksajien määrää ja ongelmat ovat todellisia. Se mikä annetaan toiselle, on toiselta pois.

Hämeensanomat (3.4.2019) uutisoi Tervakosken uudesta terveysasemasta, johon kootaan tilat terveydenhuollon vastaanotolle, suun terveydenhuollolle, neuvolalle, ikä- ja perhekeskukselle sekä kotihoidolle. Hyvinvointipalveluiden kerääminen yhden katon alle tuntuu olevan kansallinen trendi. Palveluiden löytyminen yhdestä pisteestä on tietysti monella tapaa kannattavaa. Parhaassa tapauksessa palvelunohjaus yksinkertaistuu ja moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Kuitenkin pelkkä palvelujen kasaaminen yhteen ei riitä. Tulevaisuuden sote-keskusten tavoitteet laadukkaista ja vaikuttavista palveluista tulee muuttua konkretiaksi eri toimijoiden yhteistyöllä ja vaikuttavuutta arvioida järjestelmällisesti. Parhaan arvioinnin saa kuntalaiselta itseltään. Muutokset ovat välttämättömiä, mutta ne ovat pienelle, veronmaksajia kipeästi kaipaavalle kunnalle kalliita. Siksi vaikuttavuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kulttuurin ja terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden kyseenalaistaminen ovatkin yhteiskunnan hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Myös elinympäristöjen ja elinkeinoelämän palveluiden rikastaminen tukevat hyvinvointia.Näihin Janakkala etsii keinoja elinvoimaohjelmallaan.Muita käytännön toimia esimerkiksi kunnan sosiaalipalveluiden kehittämisessä voisi olla henkilöstön osaaminen terveys- ja hyvinvointierojen tunnistamisessa, kouluissa ja neuvoloissa terveyserojen kaventamisen huomioiminen, sekä panostaminen moniammatilliseen yhteistyöhön. (THL,2019).

Kehittäminen ja uuden innovoiminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä yhteiskunnan rakenteista, niiden ongelmista ja toisaalta yksilön toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvoinnin ja sen vajeiden tunnistaminen ja globaalien vaikutusten ymmärtäminen auttavat, mutta uusia rakenteita ravistelevia toimiakin kaivataan. Erityisesti pieni kunta vaatii rohkeita päättäjiä ja kuntalaisia kyseenalaistamaan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita. Yle (16.11.2019) uutisoikin pienestä Puumalan kunnasta, jossa oltiin jo suistumassa taloudelliseen ahdinkoon,mutta noustiin uusilla,rohkeilla ja päämäärätietoisilla valinnoilla ns.suosta. Kunta laskeekin kuntaveroa jo kolmatta kertaa.

Kunnan imago kiinnostavana asuinkohteena ja kovan kilpailun keskellä erottuminen vaatii näyttäviä kunnostuskohteita ja hankkeita. Janakkalan elivoimaohjelman peruspilarit rakentuvatkin yritysten kasvun tukemiseen, kunnan tunnettavuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseen, paikallisuuden tukemiseen ja yhteistyön vahvistamiseen seudun toimijoiden ( kunta, yritykset, yhdistykset) kesken (Janakkala, 2019).

Elinvoimaohjelman tavoitteet ovat hyviä ja alueen väestön ikääntyessä uusia veronmaksajia on saatava, jotta palveluiden pysyvyys voidaan taata. Murtaudu kehän ulkopuolelle- on kunnan kampanja, joka näkyy ja kuuluu alueella. Tontin ostajalle tarjotaan kylpytynnyriä kaupan päälle. Kuntalaisten keskuudessa vitsaillaankin surkuhupaisasti ”ei oo palju myyny”

                               kuva: Murtaudu kehän ulkopuolelle-kampanja Janakkala, 2019

Toteutuuko Janakkalassa mahdollisuuksien tasa-arvo?

Hyvinvoinnin mittaaminen ja todentaminen on haasteellista, mutta sitä voidaan kuitenkin tarkastella esimerkiksi arvioimalla yksilön kokemusta elämänlaadustaan. Elämänlaatuun nähdään yleisesti vaikuttavan kokemus terveydestä, omanarvontunnosta ja siitä onko mahdollisuus toteuttaa mielekästä tekemistä. Myös talouden tasapaino vahvistaa elämänlaatua. Väestötasolla erot näyttäytyvät selkeämmin. Sosioekonomisten tekijöiden merkitys korostuu ja useilla eri mittareilla väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa edelleen selviä. Näiden rinnalla havaitaan kasvavassa määrin sukupuolen, asuinympäristön ja asuinmuodon sekä etnisen taustan ja kulttuurin vaikutusta hyvinvoinnin kokemukseen. Hyvinvoinninvaje voi kasautua ja ylisukupolvista huono-osaisuuttakin on havaittavissa. Tähän kasvavaan sosiaaliseen ongelmaan vaikuttaa yhteiskunnalliset tekijät, mutta myös mahdollisuuksien tasa-arvo ja ilmiön havaitseminen. (Kestilä & Karvonen 2018,15.)

Janakkalan haasteina on tarjota peruspalvelut kaikille kuntalaisille ja erityisesti taata niiden saavutettavuus myös ikäihmisille tai muuten liikkumisen suhteen rajoitteisille. Julkinen liikenne on olematonta ja moni palvelu on siirtynyt pikkukylistä, joko Turenkiin tai Hämeenlinnaan. Paikalliset koulut vaikuttavat vireitä, mutta luokkakoot ovat suuria ja kuormittavat opettajien työmäärää. Peruskoulun jälkeen on hakeuduttava joko paikalliseen lukioon tai mietittävä kuinka saa järjestettyä kuljetuksen suurimpiin kaupunkeihin opintoja jatkamaan. Vaikka alueella työllistyminen on haastavaa, mahdollisuus oman auton käyttöön parantaa työllistymistä kuitenkin merkittävästi. Hämeenlinnan työllisyysraportin mukaan voikin huomata alueen työttömyyden kääntyneen viime vuosina laskuun. Sekä nuoriso- pitkäaikais-, että kokonaistyöttömyys Janakkalan seudulla on laskenut vuodesta 2014. (Hämeen TE-toimisto, 2019)

Virikkeitä ja kulttuuria alueella on vähän ja sitä on vaikea kaikkien ryhmien löytää. Turengin laitamilla sijaitseva Laurinmäenkylä tunnetaan aktiivisesta toiminnastaan ja erilaisista myyjäis- ja musiikkitapahtumistaan.

Sinne on kuitenkin Terva- tai Leppäkosken kyliltä hankala vanhusten päästä. Erityisesti ikäihmisten huomioiminen tuntuukin jäävän kirkon kontolle. Kaupunki pyrkii panostamaan erityisesti urheiluharrastusten tukemiseen ja perheiden viihtyvyyteen. Alueelle rakennetaan uutta urheiluhallia ja virikkeistä suosituin, uimahalli saa peruskorjauksen. Mahtaako tässäkin olla ajatuksena uusien perheiden houkuttelu alueelle? Voiko hyvinvointipolitiikkaa ylipäätään toteuttaa tasa-arvon kautta? Kun toiselle annetaan, toiselta otetaan. Löytyykö kunnassa halua panostaa myös niihin ryhmiin, jotka eivät ole äänekkäästi vaatimassa?

lähteet:

Hämeensanomat, artikkeli 3.4.2019. Viitattu: 17.11.2019.Saatavissa:

https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/tervakosken-terveysaseman-rakentaminen-vauhtiin-syksylla-valmista-pitaisi-olla-tammikuussa-2021-696972/

Hämeen TE-toimisto 2019, kokonaistyöttömyys Janakkalassa. Viitattu 19.11.2019. Saatavissa: https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/10/221019-Kokonaistyottomyys-Janakkalassa.pdf https://tilastot.hameenlinna.fi/tyollisyys.html

Janakkalan kunta, 2019-2021. Elinvoimaohjelma. Viitattu 17.11.2019. Saatavissa:

https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/10/Elinvoimaohjelma-2019-2021.pdf

Kestilä Sakari. Karvonen Laura.2019.THL. Suomalaisten Hyvinvointi 2018.Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7

THL, 2019. Hyvinvointi ja terveyserot. Viitattu 19.11.2019. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/keinot/esimerkkeja-uusi-/sosiaali-ja-terveysalan-esimerkit

 Yle uutiset 16.11.2019, viitattu 19.11.2019. Saatavissa :https://yle.fi/uutiset/3-11070733