Talous ja hallinto

Kuntatalous -tulot ja menot

Kuntien tulot muodostuvat suorista verotuloista (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero), käyttötalouden valtionosuuksista, toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot), lainanotosta ja muista tuloista. Kunnat päättävät vuosittain itsenäisesti muun muassa kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Kiinteistöveroprosenteille on asetettu ala- ja ylärajat. Reilu puolet kuntien rahoituksesta koostuu verotuloista. (Veronmaksajat, 2019.)

Janakkalan tuloveroprosentti on 21,00 ja kiinteistöveroprosentti 1,10. (Janakkalan kunta, 2019.)

Valtionosuudet ovat merkittävä osa kuntien tuloja. Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen.

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. (Kuntaliitto, 2019.)

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta:

• valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja

• opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot ja yleinen kulttuuritoimi. (Kuntaliitto, 2019.)

Valtiovarainministeriö myöntää myös harkinnanvaraisesti korotettua valtionosuutta kunnille, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2019 korotettu valtionosuus on enintään 10 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnetään ensisijaisesti niille kunnille, joissa taloudellisten vaikeutuksien syyt ovat olleet poikkeuksellisia ja tilapäisiä. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä. (Kuntaliitto, 2019.)

Lue tästä Ylen uutinen "Janakkalan talous jäämässämiljoonia miinukselle".

Talousarvio ja -suunnitelma

Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään siis kunnan palvelujen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten palvelut ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvio osana taloussuunnitelmaa on toisaalta valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ohjausväline, toisaalta kunnan kokonaistalouden suunnitelma. (Tilastokeskus, 2019.)

Talousarvio- ja suunnitelma julkaistaan yleisessä tietoverkossa kuntalain 109§ mukaisesti. Tällä varmistetaan tiedon yhdenmukainen julkaisutapa kuntien kesken ja mahdollistetaan tietojen hyödyntäminen mahdollisesti myös jatkossa. (Janakkala talousarvio 2019, 2019.)

Kunnan talousarvio on sitova eikä periaatteessa minkään toimielimen ole sallittu ylittää sille annettuja määrärahoja. Toimielin on sidottu valtuuston asettamiin tavoitteisiin; jos talousarviossa toimielimelle osoitettu määräraha osoittautuu riittämättömäksi, talousarviota on muutettava. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. (Janakkala talousarvio 2019, 2019.)

Talousarvion toteutumista asetettujen tavoitteiden mukaisesti seurataan ja siitä raportoidaan määrätyin väliajoin valtuustoa ja toimielimiä (Janakkalan kunta, 2019). 

Tuloksellisuus 

Tuloksellisuudella kuntapalveluissa voidaan tarkoittaa tuottavuutta, vaikuttavuutta, laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä työelämän laatua. Toiminnan voidaan sanoa olevan tuloksellista silloin kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja työssä jaksaminen on hyvällä tasolla. (Kuntaliitto, 2019.)

Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä panoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus.

Samoin tuottavuus on parempaa, jos samalla määrällä panoksia saadaan aikaan sama määrä entistä laadukkaampia tuotoksia. Laadun huomiointi tuottavuustarkastelussa on kuitenkin vaikeaa julkisissa palveluissa, koska tuotteille ei välttämättä ole aitoja markkinoita mikä tarkoittaa, ettei palvelun laatu näy tuotteen hinnassa. (Kuntaliitto, 2019.)

Koska laatu on hyvin olennaista kuntien palvelutuotannossa, on usein tarkoituksenmukaisempaa tarkastella toiminnasta syntyviä vaikutuksia, eikä pelkästään tuotoksia. Yksittäisen kunnan kannalta toiminnan vaikuttavuustarkastelu on yhtä olennaista kuin tuottavuuden tarkastelu. (Kuntaliitto, 2019.)

Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla palveluilla on asiakkaiden tilanteissa saatu aikaan. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutuspalveluissa oppiminen, lääkäripalveluissa potilaan paraneminen, työllisyyspalveluissa työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja lastensuojelussa perheen toimintakyvyn paraneminen. (Kuntaliitto, 2019.)

Vaikuttavuutta mitataan muuttamalla palvelun tavoitteet mitattavaan muotoon, esimerkiksi oppimistuloksiksi tai toimintakykymittariksi. Jos vaikuttavuuden rinnalla tarkastellaan palvelun ja toimenpiteiden kustannuksia, tällöin puhutaan kustannusvaikuttavuudesta. (Kuntaliitto, 2019.)

Esimerkki vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioinnista voidaan esittää opetustoiminnasta. Tuottavuus mittaa sitä, kuinka monta oppituntia saadaan järjestettyä tietyllä määrällä resursseja, vaikuttavuus tarkoittaa oppilaiden oppimista tietyllä määrällä resursseja. Oppimista voidaan mitata esimerkiksi oppimistulosten tasoarviointien ja yksilöiden jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. (Kuntaliitto, 2019.)

Tuloksellisuuden tutkiminen on kuntien kannalta hyvin tärkeää, koska tuloksellisuuden parantuminen on välttämättömyys, jotta palvelutuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Palvelujen tuloksellisuutta tutkittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että inhimillisen toiminnan mallintaminen, mittaaminen ja aineiston keruu on aina jossain määrin epätäydellistä. (Kuntaliitto, 2019.)

Janakkalan kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa painotetaan hyvinvoinnin kehittämistyön johtamista tietoon perustuen ”Silloin on tärkeää, minkälaisia indikaattoreita valitaan kuvaamaan mennyttä ja mitä niiden pohjalta tulisi kohtuudella tavoitella. Jatkossa toiminnan kehittämisen tulee olla ehdottomasti tavoitteellisempaa ja mitattavampaa. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEA- viisarin (TEA= terveydenedistämisaktiivisuus) raportointia ei ole osattu hyödyntää kuntalaisten hyvinvoinnin seurannan välineenä ja mittarina.” (Janakkalan laaja hyvinvointikertomus, 2019)

Kustannusrakenne

Kuntaliitto 2019.

Kuntaliiton kustannusrakennelaskurin mukaan Janakkalan koko kunnan nettokäyttökustannukset ovat vuodessa 88 411 000 €. (Kuntaliitto, 2019)

Kuntaliitto 2019.

Asukasta kohden nettokustannus on 5 376 €/vuosi. (Kuntaliitto, 2019)

 Tästä linkistä pääset tutustumaan kuntien kustannusrakenteeseen (Kuntaliitto)

Kunnan päätöksenteko

Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä ja se kokoontuu 2 - 3 kertaa kuukaudessa. Mukana on myös ilman äänivaltaa valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanhallitus valmistelee käsiteltävät aiheet valtuustoon ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. (Janakkalan kunta, 2019.)

Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävillä kuntavaaleilla. Janakkalassa valtuutettuja on 33.

Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön. (Janakkalan kunta, 2019.)

Valtuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia. Janakkalan kunnan valtuuston kokouksia voidaan seurata myös nettiradiosta suorana ja tallenteina. Kokouksista ilmoitetaan etukäteen näillä kunnan verkkosivuilla sekä kunnan ilmoitustauluilla. Kokouksien tarkastetut pöytäkirjat ovat nähtävillä kunnanvirastotalolla ja kunnan verkkosivuilla.

Päätöksenteolle ominaisia piirteitä ovat monivaiheisuus ja kokousmenettely. Päätettäväksi asia etenee tavallisesti viranhaltijavalmistelusta ja lautakuntakäsittelystä kunnanhallitukselle ja sen jälkeen tarvittaessa valtuuston lopulliseen päätöksentekoon. Suuri osa kunnan päätöksistä syntyy lautakunnissa ja kunnanhallituksessa.

Janakkalan kunnassa toimii viisi lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, tekninen lautakunta ja lupajaosto.

Kunta voi tarvittaessa perustaa toimielimiä ja jaostoja eri aihepiirien asioita ajamaan. Tällaisia Janakkalassa ovat: työllisyystoimikunta, elinvoimafoorumi, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. (Janakkalan kunta, 2019.)

(Janakkalan kunta, 2019.)

Marras-joulukuun vaihteessa Jannakkalan kunnallispolitiikkaan tuli yllättävä käänne: kunnanjohtaja Tanja Matikainen ilmoitti erostaan.

Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen on jättänyt eronpyynnön kunnanjohtajan virasta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 25.11.2019 myöntänyt eron ja päättänyt samalla johtajasopimuksen mukaisen, 12 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen maksamisesta. Matikaisen palvelussuhde päättyy 31.1.2020, mitä ennen hän pitää kertyneet vuosilomat.
Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintosäännön mukaisesti talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela. Uuden kunnanjohtajan rekrytointiprosessi käynnistetään vielä kuluvan vuoden aikana. (Janakkalan Sanomat 26.11.2019)

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi kertoo, että kunnanjohtajan virasta eroavan Tanja Matikaisen irtisanoutuminen ei tullut yllätyksenä.

– Hän jätti irtisanoutumisensa johtajasopimuksen mukaisen neuvottelun puitteissa. Tämä oli johtajasopimuksen neuvottelun tulos, joten asiaan ei liity mitään yllätyksiä eikä draamaa. Asiat menivät ihan pykälien mukaan, Alijärvi toteaa. (Janakkalan Sanomat 26.11.2019)

Kunnanjohtajan eron syitä ei lehdistölle ole kerrottu. Janakkalan Sanomien haastattelemat kuntapoliitikotkaan eivät eron syistä ole sen enempää avautuneet. Eron syistä vaikeneminen ja myös Matikaiselle maksettavat erorahat ovat kismittäneet kuntalaisia jonkin verran. Yllättävän vähän kuitenkin eroasia on kirvoittanut esimerkiksi nettikeskustelua. Janakkalan Sanomien uutisten kommenttikentät ammovat tyhjyyttään ja Janakkalan facebookissa jaettuna uutiseenkin tuli vain pari kommenttia suurten erorahojen maksamisesta.

Matikaisen tilanne otettiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi niin sanotusti pöydältä. Niinkin voidaan toimia, jos jostain syystä halutaan. Mutta melkoisen salamyhkäiseltä homma näyttää, kun vielä nytkään ei kyseistä asiaa ole lisätty nettiin kyseisen kokouksen esityslistalle. Lisäasiat olisi suotavaa sekä esityslistoille että pöytäkirjoihin lisätä. Se on avoimuutta ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Toivottavasti kyse on jostain teknisestä ohjelmistoon liittyvästä asiasta, eikä kunnan tavasta toimia.

No, onhan asia sentään kunnanhallituksen jäsenten ja muiden kokouksessa läsnäolleiden tiedossa. Suotavaa olisi, että kunnanjohtajan eroamiseen liittyvän taustaprosessin kuviot ovat kaikkien päättäjien tiedossa. Asia pitää ehdottomasti puida ja keskustella halki, poikki ja pinoon ennen kuin uusi kunnanjohtaja aloittaa virassaan. (Janakkalan Sanomat 29.11.2019)

(Janakkalan Sanomat 2019.)

Kuntalaiset vaikuttamassa

Janakkalan kunta pyrkii saamaan kuntalaiset mukaan päätöksentekoon ja lupaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja kunnan asioihin.

Vaikuttaminen voi olla pieniä jokapäiväisiä tekoja ja kommunikointia päiväkodissa, kouluissa, asioidessa kunnan eri palvelupisteiss Kuntalaiset voivat toimia yhdistyksissä, osallistua talkoisiin, järjestää tapahtumia ja tempauksia. Kunta ottaa mielellään vastaan uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia. Vaikuttamista on myös erilaisiin kyselyihin vastaaminen. Äänestäminen on yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa. (Janakkalan kunta, 2019.)


Päätöksentekoprosessissa yhteisen asian ratkaisuun voi vaikuttaa

• kommentoimalla nähtävillä olevia suunnitelmia
• osallistumalla kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin
• antamalla palautetta
• keskustelemalla asioita valmistelevien henkilöiden kanssa
• kuntalaisaloitteella (Janakkalan kunta, 2019.) 

Kunnan verkkosivujen kautta kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin käyttämällä oikeisministerön tuottamia otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi -palveluja. Kuntalaisaloitteen voi niin ikään tehdä verkossa kuntalaisaloite.fi -palvelussa, mutta myös sähköpostitse ja kirjeitse.

Janakkalan strategian tavoitteena on, että kuntalaiset osallistuvat entistä enemmän kunnan kehittämiseen. Tähän pohditaan keinoja vielä kehitysvaiheessa olevan osallisuusohjelman avulla. (Janakkalan kunta, 2019.)

Kyselimme Janakkalan facebook-sivulla kokevatko kuntalaiset voivansa vaikuttaa kunnan asioihin. Saimme niin myönteisiä kuin kielteisiäkin vastauksia:

"Mielestäni janakkalan kunta kuuntelee kuntalaisia aktiivisesti mm facebookin kautta."

"En koe, asiakkaiden ääni ei pääse kuuluviin."

"Erilaiset kyselyt ja matalan kynnyksen palautemahdollisuudet olisivat toivottavia."

"Kun on yrittänyt vanhana kuntalaisena tehdä ehdotuksi on hyvinkin evätty ja varmaan olen siellä mustalla listalla. "

"En koe voivani vaikuttaa. Kaikkien palveluiden kehittämiseen olisi hyvä ottaa kuntalaisia vaikuttamaan ja päättämään."

"Kyllä. Olen kunnanvaltuutettu."

Lähteet:

Janakkalan kunta 2019. https://www.janakkala.fi/kuntainfo/talous-ja-hallinto/

Janakkala talousarvio 2019, 2019 https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2018/12/Talousarvio-2019.pdf


Tilastokeskus 2019. https://www.stat.fi/meta/kas/talousarvio.html

Veronmaksajat 2019. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kunnat/#0b659e19

Kuvat: Pixabay.com 2019