Janakkala ennen ja nyt

Janakkala 2019

• Janakkala sijaitsee keskellä Kanta-Hämeen maakuntaa
• Asukkaita n.17 000
• Suurimmat taajamat ovat Turenki ja Tervakoski. Aktiivisia kyliä ovat Pyhän Laurin kirkosta tunnettu Tarinmaa, koulutuskeskuksestaan kuulu Kiipula ja näyttelijälegenda Iida Aalbergin kotikylä Leppäkoski.
• Suurimmat työnantajat Janakkalan kunnan lisäksi ovat Kiipulan kuntoutus- ja koulutuskeskus, Lidlin logistiikkakeskus, Valion UHT- tuotteiden tehdas, Tervakosken paperitehdas, Nestlèn jäätelötehdas sekä pumpputalo Kolmeks Oy.
• Tuloveroprosentti 21% (2019) (Janakkala, 2019)

Kurkistus menneeseen

Janakkala 2019

                             

Janakkalan historian kulkua on määritellyt viljaa tuottaneet savitasangot Salpausselkien välissä, kartanomainen suurmaaomistus ja Tervakoski Oy:n mukanaan tuoma teollistuminen. Rautatie rakennettiin kunnan läpi 1860- luvulla ja myöhemmin 1950-luvulla kunnan läpi kulki maan keskeisin maantieyhteys.


Kartanot ja isot tilat olivat merkittäviä työllistäjiä ja Janakkala jakautuikin selkeämmin eri yhteiskuntaluokkiin kuin moni muu pitäjä. Kartanonomistajien ja talollisten rinnalle nousi 1900-luvun alussa maata omistamattoman väen yhdistänyt työväenliike. Uudet yhteiskunnalliset kysymykset saivat sijansa Janakkalassa. Työväenliike ei koostunut pelkästään maaseudunväestöstä vaan Tervakosken paperitehtaan tehdastyöläiset muodostivat omaleimaisen yhteisön. (Peltola 2015,13-15)



Janakkala selvisi taloudellisista haasteista 1930- luvulla, vaikka tehtaalla vähennettiinkin väkeä ja rakentaminen tyrehtyi. Kunnan väkiluku muuttui merkittävästi toisen maailmansodan jälkeen, kun kuntalaisiksi saatiin karjalaisia siirtolaisia. Janakkalan teollisten työpaikkojen määrä kasvoi vähitellen ja kuntalaisia olisikin ollut huomattavasti enemmän, jollei yhteydet lähikunnista olisi olleet niin hyviä. Taajamiin rakennettiin ja maisema muutti muotoaan. Globalisaation aalto 1990-luvulla vaikutti suurten työllistävien yritysten omistajien vaihtuessa, mutta loppu viimein kansainvälistyminen näyttäisi kohdelleen Janakkalaa hyvin, uusia työpaikkojakin on syntynyt. (Peltola 2015, 402-404).

1900-luvun puolivälissä köyhäinhoidon ja huollon- sittemmin sosiaalitoimen tehtäväkenttä oli tavattoman laaja. Varsinaisen avustustoimen ohella apua tarjosi kunnalliskoti. Lastensuojelu ja perhelisät olivat huoltotoimen vastuulla. Erityisesti kiinnitettiin huomiota aviottomien lasten valvontaan. Tärkeimmät toimintamuodot muokkautuivat yleisten sosiaalihuollon lakien mukaan, näistä tärkeimpänä pidettiin pitkään köyhäinavustusta, kotiavustusta ja laitoshoitoa mikä Janakkalassa tarkoitti kunnalliskotia sekä sairaalahoitoa muilla paikkakunnilla. Huoltopiirien piirivalvojat tarkkailivat ettei lapsilla ja nuorilla teetetty ”heille sopimattomia töitä”. (Peltola 2015, 370).
Sosiaalitoimen työtaakka on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Toisaalta lakien velvoittamana, toisaalta väestön ikääntyessä. Kunta onkin vuosien saatossa lisännyt henkilöstöä ja ostanut palveluita niin muilta kunnilta kuin yrityksiltäkin.Rakennemuutos ravisteli perusteita myös Janakkalassa. Varsinaisella maaseudulla asuu ihmisiä yhä vähemmän. Samalla kunta on taajamoitunut ja sen kaksinapaisuus Turengin ja Tervakosken välillä korostunut. Tervakoski on teollisuustyöntekijöineen ja toimihenkilöineen aina ollut hiukan erilainen kuin maatalousvaltainen Janakkala. Tehdasyhteisön vankat juuret tuntuvat vaikuttavan alueella yhä edelleen.
Tervakoskelaisten maatalousyhteisöistä poikennut elämäntapa kulminoituikin erilliskuntahankkeessa 1963. Tervakoski pyrki eroon Janakkalasta,mutta tämän epäonnistuessa oli myönnettävä,että valta hyvinvoinnin ylläpidosta siirtyisi Tervakosken tehtaalta Janakkalan kunnalle. (Peltola 2015, 414).

Janakkala 2019

                                                     

Entäs nyt?

Tänä päivänä kunnasta hurautetaan töihin pääkaupunkiseudulle tai Hämeenlinnaan. Virkamiesasiat hoidetaan Turengissa, mutta Tervakoskelta ja kunnan kylistä löytyy kattavasti peruspalveluita terveyskeskuksesta kirjastoon ja liikuntapuistoihin.
Kuntalainen saa apua asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Lasten ja nuorten palvelut on pyritty järjestämään lähelle ja kunta tarjoaa lapsille päivähoidon ja perusopetuksen lisäksi vuorohoitoa ja erityisopetusta. Ainakaan vielä lakkautusuhan alla ei ole kouluja. Nuorille on suunnattu erilaisia kehityshankkeita ja osallistavia projekteja.

Janakkala 2019

Vapaa-aikaan ja ympäristön viihtyisyyteen panostetaan ja kunta on näkyvästi yhteistyössä arkisten toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat suurilta osin kunnan alueella ja hoitoon pääsy on maltillista. Kunta tukee myös yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja tekee työtä kuntaimagon eteen.
Sillä onhan totta, että Janakkala muiden pienten kuntien kanssa saa tehdä kovasti töitä kääntääkseen alhaisen syntyvyyden ja muuttoliikkeen voitoksi. (Janakkala, 2019).

             
                                                                                   

Lähteet:

Peltola, J.2015.Pääradan ja kolmostien kunta.Janakkalan historia 1866-2014.Turenki: kirjapaino Jaarli Oy.

Janakkalan kunta, 2019.  https://www.janakkala.fi/kuntainfo/janakkala-lyhyesti/

Kuvamateriaali: janakkala.fi