Yksinäisyys koko yhteisön haasteena

Yksinäisyys koko yhteisön haasteena

                             kuva:  Gerd Altmann pixabay

Yksinäisyyteen törmää hyvinvointia tutkiessaan. Yksinäisyys näyttäytyy jollakin tapaa epäonnistumisena tai häpeällisenä, vaikka usein se on kaikkea muuta kuin itseaiheutettua. Voikin sanoa subjektiivisen kokemuksen määrittävän yksinäisyyden tunteen. Yksinäisyyttä voi myös kokea vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Erityisen tärkeää on kokemus emotionaalisesta yhteydestä johonkuhun, johon voi luottaa ja tukeutua. Vaikka yksinäisyys ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, niin sen vaikutuksia pidetään kuitenkin yhteiskunnassamme merkittävinä.Keinoja sen kitkemiseen sekä ilmiön esiin nostamiseen pohditaan. Onkin huomattu, että ulkopuolisuuden kokeminen ja viimesijaisten palveluiden käyttö kulkevat rinnakkain. Erityisesti syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin on panostettu erilaisin hankkein hallituksen taholta. (Junttila, N. 2018, 22-23.)

Myös Janakkalassa tunnistetaan yksinäisyyteen liittyvät riskitekijät ja kunnan hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohdalla ”kukaan ei syrjäydy”. Toimenpide-ehdotuksena on tehdä perhekeskusta tunnetuksi ja madaltaa kynnystä hakea apua. (Janakkala, 2019).

Mannerheimin lastensuojeluliiton Janakkalan yhdistys taas tarjoaa lapsiperheiden käyttöön perhekummeja. Näiden vapaaehtoistoimijoiden tehtävänä on tukea perheitä arjessa, mutta erityisesti ehkäistä yksinäisyyttä (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019).

Lapsiperheiden ja nuorten yksinäisyys tunnistetaan, mutta kuka tietää kuinka paljon muun ikäisiä yksinäisiä kunnasta löytyy?

On varmasti paljon yksinäisiä, työttömiä, vanhuksia ja työelämässäkin olevia, joiden sosiaaliset kontaktit ovat rajoittuneita ja köyhiä. Missä tavata ketään, jos harrastusmahdollisuudet on huonot tai talous ei mahdollista lisämenoja. Myös kynnys kontaktiin hakeutumiseen voi kasvaa ja eristäytyminen omiin oloihin tuntua helpommalta. Helposti yksinäisyyttä lääkitään myös päihteillä. Janakkalan kunnan sivuilta löytyy linkit eläkeläisliiton ja Suomen punaisen ristin ystävätoimintaan, mutta niiden esiin kaivaminen vaati viitseliäisyyttä ja tietoteknisiä aitoja. Voikin kysyä onko tieto näistä kaikkien tavoitettavissa? (Janakkala, 2019)

Kunnan alueella ei juurikaan ole kohtaamispaikkoja, joissa tavata uusia ihmisiä tai viettää aikaa. Tässä olisi hyvä paikka kunnan panostaa ennaltaehkäisyyn ja tehdä matalan kynnyksen kohtaamispaikka myös aikuisille. Vastuun sysääminen pelkästään kolmannen sektorin harteille ei riitä ja asiaan tulee suhtauta riittävällä vakavuudella. Yksinäisyyteen kun voidaan yhdistää päihde- ja mielenterveysongelmat, työttömyys sekä velkaantuminen.

Parhaimmillaan yksinäisyys voi aktivoida tunteen, että tarvitsen apua. Pahimmillaan se aiheuttaa voimakasta pahaa oloa, erillisyyden tunnetta ja sulkeutumista. Näiden ihmisten kohdalla kohdatuksi tuleminen voi ehkäistä syrjäytymistä ja kunnan näkökulmasta myös kumuloituvaa huono-osaisuutta ja sitä kautta talousmenoja.

Pienessä kunnassa tieto kulkee nopeasti torpasta toiseen ja suusta suuhun. Tätä toisinaan haastavaakin ominaisuutta voisi hyödyntää levittämällä tietoa erityisesti Janakkalalaisten kokemasta yksinäisyydestä. Kunnan toimijat voisivat painottaa yhteisöllisyyden merkitystä ja kuntalaisten yhteisvastuuta yksinäisyyden ehkäisyssä. Yhteisöllisyyden lisääminen ei ole helppoa,mutta erityisesti Tervakoskella tehdasyhteisön juuret on edelleen olemassa.Voisiko ne päivittää nykyaikaan ja tuoda yleiseen keskusteluun tiedän miten naapuri voi- asenteen.

 Lähteet: 

Junttila Niina. Kaiken keskellä yksin, aikuisten yksinäisyydestä.2018.EU:Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Mannerheiminlastensuojeluliitto, perhekummi-toiminta. Viitattu 19.11.2019, Saatavissa: https://hameenpiiri.mll.fi/perheille/perhekummitoiminta/

Janakkala 2019,hyvinvointikertomus. Viitattu 19.11.2019. Saatavissa : https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/01/Laaja_hyvinvointikertomus_2017-2020.pdf