Yhteenveto ja pohdinta

Päätämme blogimme yhteenvetoon toisiamme haastattelemalla, kuin konkarijournalistit ikään

 

Miltä Janakkalan kunnan tilanne mielestäsi kokonaisuudessa näyttää?

Sini: Kuntalaiset tuntuvat olevan tyytyväisiä niin omien selvitystemme, kuin kunnan omien mittauksien perusteella. Asiat vaikuttavat olevan Janakkalassa melko hyvällä mallilla, mutta hyvinvoinnin puutteitakin löytyy. Ongelmat kunnassa ovat melko samanlaisia, kuin muuallakin maassa: työllisyyden ja kuntatalouden huono tila ja kuntalaisten eriarvoistuminen tulo- ja terveyserojen kasvaessa.

Vertasit Janakkalan kunnan hyvinvointikertomusta ja strategiaan Suomen kansalliseen hyvinvointistrategiaan, mitä huomioita teit?

Sini: Janakkalan hyvinvoinnin tavoitteet ovat samassa linjassa Suomen hyvinvointistrategian, Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (2010), kanssa. Yksi Suomen tärkeimmistä strategisista valinnoista on hyvinvoinnin perustan tukeminen, mikä tarkoittaa myös rahoituksen turvaamista. Talouden elinvoimaa Janakkalassa yritetään edistää yrittäjämyönteisellä politiikalla ja asenteilla. Talouden merkityksen korostamisen taustalla on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Hyvinvoinnin puutteista huolimatta Janakkalan ideologiassa on paljon hyvää. Terveys ja hyvinvointi eivät varmaankaan voi olla lähtökohtana kaikessa päätöksenteossa, kuten Sosiaalisesti kestävä Suomi linjaa, mutta Janakkalalla on tahto olla hyvä asuinpaikka kuntalaisilleen. Kunnan tavoitteisiin kuuluu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden parantaminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja kuntalaisten kuuleminen.

”Hyvinvointiyhteiskunnassa toteutuvat sekä sosiaaliset että taloudelliset tavoitteet (Sosiaalisesti kestävä suomi 2020, 2010).”

Yhtenä Suomen hyvinvointistrategian painotuksista oli ekologisuus ja ympäristöasiat. Näihin ei Janakkalan kunta strategiassaan valitettavasti ei ota kantaa. Luonnonläheisyyttä kunta silti korostaa tiedotuksessaan ja onhan luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä vertaansa vailla.

Mitä haasteita tai hyvinvoinnin puutteita Janakkalan kunta strategiassaan on tuonut esille?

Mirka: Janakkalan hyvinvointisuunnitelmassa kaudelle 2017-2020 on nostettu esiin suurimpina haasteina saattaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu kuntalaisten hyvinvointia tukevaan suuntaan. Kehittämistyön tulisi olla kaudella tavoitteellisempaa ja mitattavampaa. Painopistealueiksi kuntastrategiaan on nostettu elinvoima, elinympäristö, sivistys ja hyvinvointi. Erityisesti painotetaan lähi- ja digitaalisten palveluiden saavutettavuutta, harrastusmahdollisuuksia, perheiden hyvinvointia, opetuksen laatua ja harrastus, sekä liikuntamahdollisuuksia.
Kunnalla on ymmärrettävä painotus lapsiin ja nuoriin, mikä syntyy monesta tekijästä. Kunta tarvitsee kipeästi lisää asukkaita ja erityisesti lapsiperheitä. Laadukkaat, toimivat palvelut houkuttelevat uusia kuntalaisia. Hyvinvointikertomuksen graafeista selviää erityisesti nuorten (8. ja 9.luokkalaiset) kärsivän osattomuuden ja yksinäisyyden tunteista. On hyvin huolestuttavaa, jos 20 % näistä nuorista kokee terveydentilansa huonoksi ja 10% kertoo, ettei heillä ole yhtään ystävää. Nuorten aikuisten(18-25v) keskuudessa toimeentulotuen varassa elävien määrä näyttää myös kasvaneen.
Lasten ja nuorten kohdalla tavoitteeksi hyvinvointikertomukseen on nostettu ”kukaan ei syrjäydy”. Perhekeskusta korostetaan ja se onkin saanut laajaa huomiota kunnassa.
Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia hyvinvointikertomuksessa on harrastustoiminnan kehittäminen ja matalankynnyksen liikuntapaikkojen rakentaminen. Uusi skeittiramppi rakennettiin Tervakoskelle nuorten osallistamiskyselyn tuloksena syksyllä 2019 ja uuden liikuntahallin perusteet on valettu.

Koulujen, sekä varhaiskasvatuksen roolia syrjäytymisen ehkäisyssä korostetaan ja tähän keinoiksi kaavaillaan resurssien lisäämistä ja Kanta-Hämeen LAPE-ohjelman hyödyntämistä. Hankkeessa on selvitetty alueen lapsiperheiden hyvinvointia monella tapaa, mutta konkreettisesti janakkalalaisen lapsen elämään vaikuttavia toimia on vaikea löytää. Maakunnallisen yhteistyön kehittäminen sote uudistuksella tai ilman on tietenkin tärkeää, mutta kohdennettuna toimenpide-ehdotuksena se tuntuu sanahelinältä .(Kohti lapsiystävällistä Kanta-Hämettä, LAPE-hanke.).

Mitä muita havaintoja hyvinvoinnin puutteista Janakkalassa olet itse tutkimuksessasi tehnyt?

 

Mirka: Hyvinvointikertomuksen graafeja tutkiessa omiin silmiin nousee kaksi ryhmää, joiden kohdalla voi nähdä hyvinvointivajeiden lisääntymistä. Ikäihmiset ja mielenterveyskuntoutujat jäävät vetovoimaisempien asukasryhmien jalkoihin. Molempien ryhmien osuus väestöstä on kuitenkin graafien mukaan kunnassa kasvanut. Heidän palveluitaan tuetaan lakisääteisiltä osin, mutta lisäresursseja ei myönnetä. (Hyvinvointikertomus 2017-2020, 21).

Miltä sinun mielestäsi kokonaiskuva Janakkalan kunnan hyvinvoinnista näyttää?

Mirka: Pintapuolisesti hyvinvointia tutkiessa saa kunnasta elinvoimaisen ja vireän kuvan. Täällä panostetaan lapsiperheisiin ja liikuntaan. Harrastusmahdollisuudet ja luonnon rauha on kaikkien kuntalaisten etuoikeus ja työllisyystilanteen sanotaan olevan hyvä. Janakkala panostaa näkyvästi isoilla investoinneilla kuntalaisten hyvinvointiin ja sotepalveluita ajanmukaistetaan. Kunnan imagon kohottamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on tehty töitä. Toisaalta kiiltokuvamaisen ilveslogon takana on kuitenkin valtavat velat, pitkät jonot mielenterveyspalveluihin, nuorten pahoinvointi ja väestön poismuutto, (Hyvinvointikertomus 2017-2020.)

Ongelmat ovat toki kuntarajat ylittäviä ja monella tapaa hyvinvointivaltion murrokseen sidoksissa. Tässä pienessä kunnassa kuitenkin jaksetaan jurmuttaa, niin facebookin keskustelupalstoilla kuin paikallislehdessäkin. Päättäjien taholta vaaditaan avoimuutta, rehellisyyttä ja sitoutumista. Toivottavasti uusi kunnanjohtaja täyttäisi nämä kriteerit. Kuitenkin vain tekemällä havaitaan, mikä ei toimi. Ja vaikka hämäläisten sanotaan olevan hitaita, niin tahtotila uudistuksiin on kuitenkin kova.

Millaista oli tehdä blogitutkimusta?

Sini: Janakkalan kunnan tutkiminen ja blogin työstäminen oli sekä mukavaa että työlästä. Nyt, kun työ on jo ihan loppumetreillä alkaa olla jo hyvinkin tyytyväinen olo. Vaikka blogitekstimme on kirjoitettu yksilöinä, teimme jatkuvasti Mirkan kanssa tiivistä yhteistyötä toistemme ideoita ja ajatuksia kuunnellen, kommentoiden ja yhdessä etenemistä suunnitellen, mikä on ollut parasta koko touhussa.

Sain paljon uutta tietoa kuntien toiminnasta, taloudesta, palveluista, hallinnosta ja kuntapolitiikasta. Näistä aiheista kirjoitinkin muutaman blogipostaukset, jotka eivät valitettavasti lisää blogimme viihdearvoa lukijalle. Silti pidän näitä kuiviakin tietoja tärkeänä oppina ainakin itselleni. On oltava jokin käsitys toiminnan, palveluiden, talouden ja päätöksenteon perusteista, jotta voi ymmärtää hyvinvoinnin toteutumista.

Tiedollisen puolen lisäksi koen oppineeni melkoisesti tiedon hankkimisesta ja tuottamisesta. Työläydestään huolimatta tällaiset opiskelutavat opettavat nimenomaan kokonaisuuksien hallintaa. Itsensä johtaminen on myös mielestäni tärkeä taito, joka sai taas lisäharjoitusta.

Janakkala on meiltä reilun sadan kilometrin päässä, joten en päässyt kuin yhden kerran jalkautumaan paikan päälle. Tutustuminen oli antoisa ja sain siitä uudenlaista kuvaa hyvinvoinnin kehittämistyöstä kunnassa. Tapaamallani kunnan työntekijällä oli innostunut asenne ja hänen uskonsa hyvinvoinnin kehittämisen mahdollisuuksiin oli inspiroiva ja tarttuva. Sain tapaamisesta uskoa itsekin, että asioihin on mahdollista omalla työllään vaikuttaa.

Mitä tekisit toisin?

Lisäisin blogiimme vielä enemmän kuntalaisten tunnelmia ja keveyttä. Harva kuntalainen kokee vaikkapa kuntastrategian itselleen tärkeäksi ja olisi ollut kiva päästä tutustumaan kuntalaisille iloa ja hyvää mieltä tuottaviin juttuihin. Toisaalta Espoolaisen arkirealismi tuskin eroaa Janakkalalaisen kokemusmaailmasta kovinkaan paljon: samanlaiset asiat tuottavat meille kaikille hyvinvointia.

Kerro omasta oppimisestasi blogia tehdessäsi? 

Mirka: Työ oli valtavan mielenkiintoinen ja kartutti osaamistani monella saralla. Historian ja pienen kunnan yhteisöllisyyden tutkiminen oli antoisaa ja lisäsi ymmärrystäni "ulkopaikkakuntalaisen" rooliani kohtaan. Kunnan rakenteisiin, päätöksentekoon ja resursseihin liittyvä tiedonhaku oli alkuun haastavaa, miten kaikesta tiedosta löytäisi olennaisen ja toisi sen vielä kiinnostavasti esille?
Blogia kirjoittaessa osaaminen kuitenkin karttui ja tiedonhankinta muuttui helpommaksi. Tutustuimme myös runsaaseen taustatietoon, joka liittyi yleisesti kuntapolitiikkaan ja taloushaasteisiin. Tärkeänä oivalluksena koin sen,että vaikkapa hyvinvointikertomuksen kehitysehdotukset,hankkeet ja panostukset eivät kerro koko totuutta. Merkittävän tekijä on näiden toimien todellinen vaikuttavuus.

Mikä mielestäsi oli blogin kirjoittamisessa helppoa ja mikä vaikeaa?

Mirka: Hyvinvointi itsessään on laaja käsite ja sen toteutuminen kunnassa näkyy kaikilla osa-alueilla. Sosiaali- ja terveyspolitikka nousee esiin suurimpana yksittäisenä asiana,mutta hyvinvoivassa kunnassa tuetaan asukastoimintaa, koulutusta,ympäristö-,liikunta- ja kulttuuripalveluita. Unohtamatta osallistavaa toimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja kehittämishankkeita. Aihealueiden rajaus oli haastavaa, kun näkökulmia oli useita ja yksittäisistä teemoista oli paljon tietoa. Tavoitteenamme oli antaa selkeä kokonaiskuva kunnassa toteutuvasta hyvinvoinnista, eikä upota liiaksi yhteen asiakasryhmään.
Omana akilleenkantapäänäni on ollut teksti kriisikunnasta. Sen tutkiminen on ollut kiintoisaa, mutta aikaavievää. Talouslukujen pyörittelystä olen kuitenkin oppinut jotakin. Kriteereissä ja arviointimenettelyssä kuntien yksilölliset vahvuudet ja resilienssi jää huomioimatta.Kunnat ovat kuitenkin toimintaympäristöltään, toiminnan edellytyksiltään ja tulevaisuuden näkymiltään hyvin erilaisia. Tämä sai pohtimaan kriisikuntamenettelyn järkevyyttä.

Mitä aiheita olisit vielä halunnut käsitellä?

Mirka: Olisin toivonut voivani vielä tutkia kunnan sote- ja maakuntaselvityksen nykytilaa tarkemmin, mutta aikaresurssit eivät antaneet myöten. Haaveilin myös blogipostauksesta " tulevaisuuden kunta" ,jossa olisin tutkinut Janakkalan potentiaalia muuttua päästövapaaksi ympäristökunnaksi tulevina vuosikymmeninä. Sinin kanssa pilke silmässä totesimmekin, kuka meitä estää jatkamasta blogia ;) ?

Miten voimme hyödyntää opittua ammatillisesti ja kuinka tämän tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa ja kehittää sosiaalialan kenttää?

Kuntahyvinvoinnin tutkiminen on tuonut meille ymmärrystä palveluiden takana olevista rakenteista. Kuntatasolla päätöksenteon vaikutukset kun näkyy niin asiakkaan kuin työntekijänkin arjessa.
Sosiaalialan työssä eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Etenkin niukkojen resurssien aikana voidaan yhteistyötä ja toimintatapoja päivittämällä saada vaikuttavuutta. Työn vaikuttavuuden arviointi erityisesti sosiaalialalla ei ole helppoa,mutta se on tärkeää, sillä ilman sitä on vaikea osoittaa työn merkittävyttä rahoittajille.
Realiteettien laaja-alainen ymmärtäminen auttaa oman työn suunnittelua ja toteutusta. Kehittämistyö kentällä vaatii hyviä perusteluja, jotta ehdotukset saa ajettua koko jähmeän kuntakoneiston läpi. Keräsimme opintojakson aikana tähän hyviä aseita.

 

Iso kiitos seuraajille ❤️ Ihanaa joulunaikaa kaikille toivovat: Sini ja Mirka

lähteet:

Janakkala: laaja hyvinvointikertomus 2017-2020. Viitattu 11.12.2019 https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/01/Laaja_hyvinvointikertomus_2017-2020.pdf

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2010 2010. Viitattu 5.12.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73418/URN%3ANBN%3Afi-fe201504223250.pdf?sequence