Päihde ja mielenterveyspalvelut Janakkalassa, kuntalaisen kokemus

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kansanterveydellinen ja suuri kansantaloudellinen huolen aihe. Tämä pitäisi itsestään selvästi näkyä myös kunnan palvelun tarjonnassa laadukkaina palveluina ja panostuksena ennaltaehkäisevään työhön.Viidenneksen väestöstä  sanotaan kärsivän mielenterveys- ja päihdeongelmista. Näiden aiheuttamat menetykset koetaan todellisina taloudellisina uhkina ja työelämän tuottavuutta rasittavina tekijöinä (Eskola& Taipale 2011,189) 

 STM,2012

Kuntien on lain mukaan järjestettävä asukkailleen mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut. Palveluita on järjestettävä siinä määrin, kun kunnassa esiintyy tarvetta. Palvelut voidaan tuottaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai niin kuin enenevissä määrin tapahtuu, ne voidaan ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lait ohjaavat palveluiden sisältöä sekä palveluiden välistä yhteistyötä. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista tulisi hoitaa peruspalveluissa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut asiakasta palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimijoiden rooli on edelleen valitettavan pieni ja heitä tulisi ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Palveluihin tulisi päästä joustavasti yhden oven periaatteella .Lisäksi ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa tulisi vahvistaa. (STM 2012.)


Janakkalan kunta ylläpitää mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikköä seudun terveyskeskuksissa. Vastaanottoa järjestetään sekä Turengin, että Tervakosken toimipisteissä. Hoitoon voi hakeutua ilman lähetettä omasta aloitteesta tai toisen työntekijän ohjaamana. Mielenterveyspalveluissa apua saa kriisiytyneisiin elämäntilanteisiin tai psyykkisiin sairauksiin, mielenterveyden häiriöihin liittyen. Samasta palvelusta saa tukea ja neuvontaa päihdehoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Myös toiminnallisista riippuvuuksista, kuten peliriippuvuus kärsiviä ohjataan tämän palvelun piiriin. Palvelusta ohjataan eteenpäin myös katkaisuhoitoon tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Puhelinaika palveluiden varaamiseen on arkisin klo 9-11. Saman ajan on auki Turengin terveysasemalla toimiva  huumeidenkäyttäjien terveyspiste Vinkki, jossa voi anonyymisti vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. (Janakkala 2019.)

Mielenterveys ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ostetaan suurilta osin yksityisiltä toimijoilta, kuten Attendolta,Esperiltä tai Mehiläiseltä. Niin myös Janakkalassa. Attendo Säteri ja Attendo Charlotta toimivat Turengissa ja kunta ostaa näiltä yksiköiltä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita.

STM

Yksityisten toimijoiden valvonta on haasteellista, vaikkakin tänä vuonna aluehallintovirastoon tulleiden useiden ilmoitusten jälkeen Valvira ja Avi ovat tehostaneet toiminnan valvontaa. Ylen MOT- ohjelma Hullun huonoa asumispalvelua (4.11.2019) tuo esiin vakavia puutteita asukkaiden kohtelussa. Itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta, fyysisiä sairauden kokemuksia vähätellään, henkilökuntaa on liian vähän ja asumisolot ovat laitosmaisia. Erityisen huolestuttavalta kuulostaa kuntien rooli asiassa. Kunta sekä ostaa palvelun,että valvoo sitä. On siis olemassa riski, että kunta luistaa valvonnasta esimerkiksi säästösyistä. Palveluiden tarjoajien vähäisyys ei anna valinnanvaraa, varsinkaan pienemmissä kunnissa ja hoito kuntoutujille on jokatapauksessa järjestettävä. Jotta hoito ei olisi pelkkää säilyttämistä, päättäjien tulisi tarkasti valvoa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaan tulisi olla keskeinen toimija ja osallistua itse aktiivisesti kuntoutumiseen ja hoitoon. Janakkalan terveysasemalta saa ohjausta päihdepalveluihin hakeutumiseen, mutta jonotusaika palveluihin on ainakin terveyskeskuslääkärin mukaan pitkä. Lyhyt soittoaika ei anna kuvaa matalankynnyksen hoidosta. Palveluiden tulisi antaa toivoa, tarjota valinnan mahdollisuuksia, huolehtia yksilöllisistä hoitotarpeesta ja tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaan läheisiä toipumisprosessin aikana. Nämä arvot tulisi toteutua jokaisessa palvelussa ihmisille, jotka toipuvat psyykkisestä sairaudesta tai riippuvuudesta. On se sitten hoitoa, vertaistukea tai yhteisöhoitoa. Palvelujärjestelmän tulisi huomioida, että toipumisessa on monia polkuja ja yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua ei välttämättä ole. Nopeasti muuttunut informaatioyhteiskuntamme tuo lisäksi omat haasteensa perinteisten mielenterveyden ongelmien rinnalle. Hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelu ei onnistu mieltä murtavien rasitteiden, kilpailun ja sen tehostamisen kautta ja seurauksena on erilaisia uupumisen ja masennuksen tiloja. Mielenterveys on se perusvoimavara, joka meidän on kyettävä turvaamaan (Eskola,Taipale 2011, 190)

Janakkala, 2019

Oma Häme- hanke teki sote-uudistuksen maakuntavalmisteluun liittyen kehitys ja muutostyötä myös alueen mielenterveys ja päihdepalveluissa. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin keskittyvässä työryhmässä huomattiin, että haasteet ovat Kanta-Hämeessä samanlaiset, vaikka seudut ovatkin erilaisia. Pääpulmina nähtiin, että ihmiset eivät pääse palveluihin, moniammatillisuus ei toimi ja jotkin palvelut puuttuvat kokonaan. Yhteinen haaste on esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen. Nyt palvelu ostetaan lähestulkoon kokonaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Haasteena on palvelun laadun kehittäminen yhdessä yksityisten tuottajien kanssa ja kuntoutumisen edistäminen työryhmä toteaa. (Oma Häme, 2018)

Sote-uudistuksen kaatuminen kesken innovatiivisen kehitystyön tuntuu lamanneen toimijat. Tutkiessani asiaa vuodelta 2019 en löytänyt kehityshankkeita tai muutosehdotuksia.

Parhaiten palvelukokemuksista kertovat kuitenkin käyttäjät itse. Kysyimme kuntalaisten kokemuksia  hoitoon pääsystä ja palveluiden laadusta. 

"Saatavuutta  tulisi parantaa"- kuntalainen

  "Lisää työntekijöitä"
         - kuntalainen

 "Lisää henkilökuntaa, keinoja varhaiseen puuttumiseen" - kuntalainen

"Palveluille näkyvyyttä ja lisää resursseja jalkautua myös ns. kaduille, ettei asiakkaiden tarvitsisi aina raahautua vastaanotolle" -kuntalainen

"Päihdekuntoutusta myös työssäkäyville, heille myös mahdollisuus mielenterveyspalveluihin, usein nämä kulkevat käsi kädessä" -kuntalainen

"Lisää henkilökuntaa, keinoja varhaiseen puuttumiseen"

Yhteenvetona kuntalaisten kokemuksista voinee sanoa, että palvelut koetaan kohtuullisen vaikuttavina ja niistä löytyy tietoa jonkin verran. Vastanneista yli 70% itse tai heidän läheisensä oli käyttänyt päihde- ja mielenterveyspalveluita viimeisen 5 vuoden aikana. Palveluiden saatavuuden koki helpoksi neljä viidestä vastaajasta.
Kysyessämme mikä ryhmä tarvitsisi erityistä tukea näissä asioissa saivat kaikki asiakasryhmät kannatusta. Suurimpana ryhmänä nousi esiin huoli nuorista ja ikäihmisistä.
Avoimet kommentit nostivat esiin toiveen lisäresursseista, varhaisesta puuttumisesta ja työssäkäyvien palveluista. Palveluiden toivottiin myös tulevan lähemmäksi käyttäjää ja niiden näkyvyyttä tulisi lisätä. Kyselystä saisi hyvää materiaalia päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. (Janakkala-ryhmä, facebook 2.12.2019)


Projektissa opittua

Toteutimme Laurean sosionomi- ja sairaanhoitaja opiskelijoiden kanssa yhteistyönä työelämälähtöisen projektin, jossa tutkimme hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutumista mielenterveys ja päihdetyöntekijöiden työssä. Oma projektiryhmäni suunnitteli ja toteutti työpajan vaativan, tehostetun mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun yksikön työntekijöille. Kyseessä oli yksityinen palveluntarjoaja pääkaupunkiseudulta.

Työelämäkumppanin toiveena oli työpajassa kartoittaa työntekijöiden kokemuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä uhkatilanteista. Toiminnallisia työpajamenetelmiä ja ennakkokyselyä hyväksikäyttäen löysimme keskeisimmät kehityskohteet. Työntekijät kokivat keskeisimpinä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä: työntekijämitoituksen ja ammattitaidon kehittämisen, yhteiset ohjeet väkivaltatilanteisiin, tilanteiden oikea-aikaisen purkamisen, työympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden, sekä työilmapiirin tukemisen.

Palveluista puhuttaessa ja niitä arvioitaessa nostetaan usein esiin asiakkaan näkökulma. Mielenterveyspalveluissa työskentelevät ammattilaiset joutuvat kohtaamaan haastavia, fyysistä koskemattomuutta rikkovia tilanteita päivittäin. He voivat joutua eettisesti pohtimaan oman turvallisuutensa ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden väliltä.

Toteuttamamme työpajan aikana työntekijät visioivat omia kehitysehdotuksia viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Ideat olivat käytännöllisiä, toimivia ja resurssinäkökulmastakin toteuttamiskelpoisia. Työntekijät tuntevat oman työympäristönsä heikkoudet ja vahvuudet. Tätä tietoa arvostamalla ja hyödyntämällä olemassa olevia palveluita voi kehittää ja uutta rakentaa.

(Laurea: hyvinvointi ja turvallisuus-projekti, loppuraportti 2019.).

lähteet:
Facebook- kysely, Survey monkey, Janakkala- ryhmä. 2.12.2019.

Eskola,Taipale 2011. Mielenterveyspolitiikka terveyspolittikan keskiöön. Viitattu 10.12.2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102923/eskola.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oma Häme, päihde ja mielenterveyspalvelut. Viitattu 10.12.2019. https://omahame.fi/tyoryhmat/paihde-ja-mielenterveyspalvelut/

Yle MOT, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut retuperällä 4.11.2019.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/04/mielenterveyskuntoutujien-asumispalvelut-retuperalla-valvoja-meille-on-suoraan

STM , päihdepalvelut. Viitattu10.12.2019 https://stm.fi/paihdepalvelut