Kriisikunta?

Taloudellinen itsehallinto

kuva: Frantisek Krejki Pixabay

Kunnassa on kunnan asukkaiden itsehallinto. Tämä pitää sisällään myös taloudellisen itsehallinnon, jonka myötä kunta voidaan nähdä myös paikallistaloutena. Kunta voi siis päättää omista tuloista ja menoista, sekä varoista ja veloistaan.

Kuntien taloudellista itsehallintoa ohjaa muun muassa rahoitusperiaate, jonka mukaan tulorahoituksen tulee olla riittävä kunnan tehtävien hoitamiseen. Tämän lisäksi tasapainoperiaate velvoittaa kuntien menojen ja tulojen tasapainoa tai ylijäämäisyyttä. Jos menot ylittävät tulot ja toiminta on näin ollen alijäämäistä, kuntia koskee alijäämän kattamisvelvollisuus. Valtuusto on kokonaisvastuussa kunnan toiminnasta ja taloudesta ja tämän myötä vastaa tehtyjen päätösten seurauksista. (Salminen 2017, 7)

Talousvaikeudet

Vaikka kuntataloutta ohjataan ja valvotaan, voi kunta silti ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Kuntien taloudelliset vaikeudet voivat johtua esimerkiksi vähenevän ja ikääntyvän väestön myötä, jolloin kunnan tulorahoitus vähenee ja palvelujen tarve kasvaa. Kunnat saattavat paikata tulorahoitusvajetta esimerkiksi veroprosenttien nostolla, omaisuuden myynnillä tai lainarahoituksella, jotta menot saataisiin katettua ja tasapaino saavutettua. Tulojen ja menojen tasapainottaminen eivät välttämättä toteudu aina suunnitelman mukaan ja kunta voi ajautua erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Taloudelliset vaikeudet ja heikko maksukyky voivat myös vaarantaa kunnan lakisääteisten tehtävien järjestämisen.

Kriisikuntamenettely

Vuonna 2007 säädettiin ensimmäisen kerran erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevasta kunnasta eli kriisikunnasta ja sen arviointimenettelystä eli kriisikuntamenettelystä. Valtiovarainministeriö nimeää kunnan kriisikunnaksi, kun peruskunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli kriisikuntakriteerit ovat täyttyneet. Tämän jälkeen päätetään kriisikuntamenettelyn käynnistämisestä. Kriisikuntamenettelyssä kunta ja valtio selvittävät yhdessä kunnan mahdollisuudet turvata asukkaiden lakisääteiset palvelut ja ryhtyy selvityksen pohjalta toimenpiteisiin niiden turvaamiseksi. Kriisikuntamenettelyn myötä valtio voi puuttua lievemmin kunnan itsehallintoon.(Salminen 2017,7-8)

Janakkalan tulevien investointien esiselvityksen raportissa (julkinen) on vertailtu kulurakennetta peruskorjauksen ja uusien investointien välillä. Kuvaajasta näkyy lainamäärä ja kriisikuntakriteerin raja-arvot. Investointeja on mm. Turengin ja Tervakosken koulu, sekä monitoimitilat, joihin kaavaillaan oppilaita yhteensä n.2000.

Inspira: selvitysraportti 16.08.2018

Voiko kriisikunnan kriteerit perustua vain talouslukuihin?

Taloudellisten mittareiden lisäksi pitäisi huomioida kunnan kyky toimia ja sopeutua, sekä huomioida väestön- ja työllisyyslukujen kehitys. Kyky tuottaa kunnan asukkaiden lakisääteiset palvelut, ei aina ole kiinni vain taloudesta. Onnistuneilla päätöksillä ja politiikalla voidaan tuottaa laadukkaita palveluita pienemmällä rahalla.Lisäksi kriisikuntakriteerit eivät uudistuksen jälkeenkään kerro syytä miksi kunnan talous on epätasapainossa. (Salminen 2017,2-3).

Uudet kriteerit 2020

Kriisikunnan määrittelyyn liittyvää lakia on muutettu ajanmukaisemmaksi maaliskuussa 2019. Vanhan kriisikuntamenettelyn kriisikuntakriteerit toteutuivat voimassaoloaikanaan yhteensä 47 eri kunnassa, joista 32 kuntaa joutui kriisikuntamenettelyyn ja näistä neljä kuntaa kaksi kertaa. (Salminen 2017, 8).

Uusia kriisikuntakriteerejä tullaan soveltamaan vuodesta 2020 alkaen.Uudistuneiden kriteerien perusteella moni kunta pääsee pinteestä. Jatkossa kunnan arviointi voi käynnistyä jos:

• -Tilikauden alijäämä konsernitaseessa on vähintään 1 000 euroa asukasta kohden. Edellisen tilinpäätöksen alijäämän kuuluu tällöin olla vähintään 500 euron suuruinen (konserniin kuuluvat kunta, kuntayhtymät ja tytäryhtiöt).
• Tai alla olevan kuvan mukaiset talouden tunnusluvat täyttyvät kaikilta neljältä osin kahtena peräkkäisenä vuonna.

Keltaiset valot ovat väjempi mittaristo,jota kunta voi käyttää apunaan taloustilanteen analysoinnissa. Keltaisten valojen täyttyessä arviointimenettely ei vielä käynnisty,mutta kunta voi kiinnittää erityistä huomiota talouden kehitykseen.




lähde: kuntaliitto 2019

Kriteerien täyttyessä

Kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita väistämättä arviointimenettelyä, vaan valtiovarainministeriö voi käyttää asiassa harkintavaltaa. Kuntalehti rauhoittelee (23.9.2019) artikkelissaan, että verohallinnon muutoksista johtuva verokertymävaje huomioidaan talouslukuja tutkittaessa. Arvioinnissa käytetään kahden vuoden tilinpäätöksiä,jolloin yksittäiset tekijät eivät vääristä lukuja.
Mikäli selvitys kuitenkin käynnistyy, perustetaan selvitysryhmä, johon kuuluu riippumaton ulkopuolinen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja,sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeriön virkamiehiä. Ryhmä pohtii edellytyksiä ja keinoja talouden korjaamiseen. Mikäli selvitys ei tuota tulosta ulkopuolinen selvittäjä tekee kuntajakoselvityksen. Tämä voi johtaa pakkokuntaliitokseen.

Kuntalaisten mielipide

Lähde: Janakkalan talousarvio 2019-2022

Yle uutisten (28.10.2019) mukaan Janakkalan kunta on ajautumassa yli 6 miljoonan alijäämään vuonna 2019. Täyttyykö uudet kriisikunnan kriteerit talouslukujen osalta jää nähtäväksi.
Paikallislehden mielipidekirjoitus on kirvoittanut kuntalaisetkin kommentoimaan kunnan velkaantumista ja suuria investointeja.
Tekstissä kerrotaan, että alijäämään ei ole osattu kunnanvaltuustossa varautua ja arvioidaan, että kunnan kykyä maksaa takaisin lainojaan ei ole riittävän tarkkaa pohdittu. Onhan totta, että veronmaksajia 16500 asukkaan kunnasta on vain vähän yli puolet. Veroprosentin nostaminen useilla prosenteillakaan ei ole enää riittävää, vaan kunta tarvitsee aktiivisia toimija talouden kääntämiseen. Mielipidetekstissä tuodaan esiin, että kuntalaisten tekemiä aloitteita on käsitelty valtuustossa haluttomasti ja kuntaan tulisi luoda toimiva ja luottamusta herättävä aloitejärjestelmä. Aloitteet antavat pontta ja uusia ideoita,muun kehitystoiminnan tueksi.
Hallinnon rakennetta ja"rahareikiä" tulisi tarkastella kriittisemmin ja alueen uusyrittäjyydellä tulisi asettaa selkeät tavoitteet. Todetaan myös,että mikäli muutokset eivät ole riittäviä on pystyttävä nöyrtymään ja selvitettävä kuntaliitosten mahdollisuutta Hämeenlinnan tai Riihimäen suuntaan. Janakkala on ollut pidetty kumppani,mutta jos tilanteen annetaan jatkua pitkälle voidaan havahtua ettei yhteistyöehdokkaita enää löydykään. Suurimpana huolenaiheena keskusteluketjussa nousee asukasluvun laskeva trendi ja päättäjien kyvyttömyys nähdä talouslukujen epäsuhta.
Kunnanjohtajan yllättävä ero viikko sitten saa myös osakseen huomiota. Julkisuuteen kerrotut syyt ovat epämääräisiä ja lisäävät kuntalaisten epäluottamusta. Mielipidetekstin kommenteissa kuitenkin muistutetaan, että muutos on aina mahdollisuus. (Janakkalan Sanomat 3.12.2019.)

Tarkemmin Janakkalan kunnan viimeisintä tilinpäätöstä voit tutkia tästä Hämeensanomien (27.3.2019) artikkelista.

lähteet:

Kuntaliitto 2019. Kriisikuntakriteerit.https://www.kuntaliitto.fi/uudet-kriisikuntakriteerit

Salminen Anne 2017.
Kriisikuntamenettely ennen ja nyt : Kriisikuntakriteerit kriisikunnan kuvaajana. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712203001

Janakkalan Sanomat 3.12.2019. Mielipidekirjoitus.

Inspira 16.8.2018. Hankinta ja rahoitusmallien esiselvitys. Viitattu 13.12.2019 https://docplayer.fi/108187512-Janakkalan-turengin-ja-tervakosken-koulu-ja-monitoimikeskusten-hankinta-ja-rahoitusmallien-esiselvitys-selvitysraportti.html